Siirry pääsisältöön

FEMALE TROUBLE (1974)

FEMALE TROUBLE
Ohjaaja
John Waters
Henkilöt
Divine, David Lochary, Mary Vivian Pearce, Mink Stole, Edith Massey
Maa
Yhdysvallat
Kesto
97 min
Teemat
Kopiotieto
35 mm
Ikäraja
Ikäraja: K16

Kotoaan karkaava kuriton teinityttö (Divine) ajautuu rikoksen polulle, kun vanhemmat eivät toteuta hänen joululahjatoivettaan. Female Trouble jatkaa Pink Flamingosin viitoittamalla räävittömällä polulla ja toteutettiin samalla tiiviillä tekijäkaveriporukalla. Charles Mansonin ”perheen” tapauksesta innoittuneen elokuvan teema oli ohjaajan omin sanoin ”rikos on kaunista”.

***

“Hip hip hooray for your cheap climax! What about ME, fuck face?”

Vaikka Pink Flamingos (1972) on saavuttanut vuosien varrella ikonisimman kulttimaineen John Watersin ohjauksista ja Hairspray (1988) lyönyt itsensä valtavirtaan asti, Female Trouble on vähintään yhtä ratkiriemukas kieron huumorin voimannäyttö Dreamlandin itsenäiseltä elokuvatehtaalta. Ohjaaja Waters pitää elokuvaa alkuvuosiensa onnistuneimpana, ja pääosa Divine suosikkina omasta filmografiastaan.

“Nice girls don’t wear cha cha heels!”

Elokuvassa seurataan Dawn Davenportin (Divine) kasvua kapinallisesta teinitytöstä seksityöntekijäksi ja yksinhuoltajaäidiksi aina uran huipentumiseen glamourmallina ja sarjamurhaajana. Koko saaga saa dramaattisen alkunsa jouluaattona, kun teini-Dawn ei saa vanhemmiltaan haluamiaan cha cha -korkokenkiä.

“I worry that you’ll work in an office, have children, celebrate wedding anniversaries. The world of the heterosexual is a sick and boring life.”

Female Trouble on Watersia parhaimmillaan. Elokuvassa on mukana vielä alkupään tuotantojen anarkiaa, mutta se on kaukana salonkikelpoisuudesta, jonne ohjaaja onnistui 1980-luvun Hollywoodissa huumorillaan nousemaan. Elokuvan inspiraatioina voi nähdä Douglas Sirkin melodraamat, saippuaoopperat, Herschell Gordon Lewisin kauhukomediat, Elizabeth Taylorin tunteikkaat roolisuoritukset ja 1950-luvun nuorisokuvaukset. Dreamlandin käsittelyssä näistä aineksista muodostuu itsetietoinen, äärimmäisen energinen ja samaan aikaan kypsän elokuvantekijän näyttö. Watersin tapa kuljettaa tarinaa on erityisesti kehittynyt ensimmäisistä elokuvista, ja Vincent Peranion lavastukset ovat kitschiydessään kuin groteskeja versioita saippuaoopperoiden olohuoneista.

”I wouldn’t suck your lousy dick if I was suffocating and there was oxygen in your balls!”

John Watersin elokuvista Female Trouble nousee korkealle erityisesti dialoginsa kautta. Näyttelijöiden lausumana repliikeissä on iskulausemaista hauskuutta, joka on tehnyt elokuvasta Waters-faneille loputtoman inspiraation lainauksille. Waters on myös vastannut ohjauksen ja käsikirjoituksen lisäksi tuotannosta, kuvauksesta ja osittain leikkauksesta sekä kirjoittanut lyriikat Divinen laulamaan tunnuskappaleeseen. Ohjaajan käsittelyssä konservatiivinen siipi Yhdysvalloista saa täyslaidallisen pelkäämätöntä anarkiaa, mutta toisaalta myös rakastavan, parodisen peilikuvan.

“I’ve DONE everything a mother can do: I’ve locked her in her room, I’ve beat her with the car aerial. Nothing changes her. It’s HARD being a loving mother!

Yhtä lailla elokuva on pääosa Divinen show. Näyttelijä pääsee tässä esittelemään rekisteriään kummallisen kasvutarinan kontekstissa, jossa Dawn Davenport elää monta elämää. Divinen kohokohtiin kuuluvat erityisesti jouluaaton raivokohtaus kuusen kaatamisineen, hääkohtaus läpinäkyvässä mekossa ja monologi sähkötuolista. Lisäksi Divine tekee tuplarooliin Earl Petersonina, likaisena machomiehenä, josta tulee Dawnin lapsen isä. Seksikohtaus hahmojen välillä jättömaan patjalla on mahdollisesti elokuvahistorian ainoa, jossa sama näyttelijä esittää aktin molempia osapuolia.

”The only thing I ask is that you remember me and talk about me for the rest of your life.”

Santeri Paju, 13.4.2026

Näytökset

Ei enää näytöksiä
Processing...
Thank you! Your subscription has been confirmed. You'll hear from us soon.
ErrorHere