EDWIN S. PORTER JA EDISON MANUFACTURING COMPANY (1901-1907)

Maa
USA
Ikäraja
S
Kesto
kesto esittelyineen 120 min
Teemat
Lisätieto
esittelee Petteri Kalliomäki

Amerikkalaisen elokuvan ja koko kerrontatekniikan kirjon uudistaja, Edwin S. Porter, oli Thomas Edisonin tuotantoyhtiössä palvellut visionääri. Hänen laajasta tuotannosta muistetaan parhaiten Suuri junaryöstö, lännenelokuvagenren kulmakivi. Näytös esittelee hänen monia ominaisuuksiaan myös fantasian saralla – ja kekseliäimmän keinon kuvata humalatilaa ja krapulamigreeniä.

Esityksessä ovat elokuvat:

Terrible Teddy, the Grizzly King (1901)

Execution of Czolgocz, with Panorama of Auburn Prison (1901)

Appointment by Telephone (1902)

How They Do Things on the Bowery (1902)

Jack and the Beanstalk (1902)

Life of an American Fireman (1903)

The Great Train Robbery (1903)

The Unappreciated Joke (1903)

The Gay Shoe Clerk (1903)

How a French Nobleman Got a Wife Through the New York Herald Personal Columns (1904)

The Kleptomaniac (1905)

Dream of a Rarebit Fiend (1906)

The ”Teddy” Bears (1907)

***

Porteria on pidetty ensimmäisenä amerikkalaisena elokuvaohjaajana – tai vähintään edeltäjänä suurelle Griffithille. Hänet rekrytoitiin Edisonin elokuvaosastolle loppuvuodesta 1900 toimenkuvana elokuvalaitteistojen tekninen kehittely. Tämä jäikin selkeimmäksi määrittelyksi Porterin tehtävistä koko hänen Edison-kautenaan. Täsmättäessä Porteria elokuvaohjaajan muottiin jää helposti huomiotta, että elokuva-alalla vakiintui vasta varhaisen kauden päätyttyä sellainen työnjako, joka edellytti yksittäisten elokuvaproduktioiden vastuunkantajaksi ammattimaista ohjaajaa. Porter itse pysyi uransa ajan kulloisestakin työkumppanistaan tai työryhmästään riippuvaisena, aktiivisesti yhteistyöhön hakeutuvana toimijana. Hän nautti elokuva-ammattilaisen anonymiteettiä koko aktiiviuransa ajan eikä häntä merkittävimmällä kaudellaan kreditoitu lainkaan mainonnan keskittyessä pelkästään Edisonin nimeen ja tavaramerkkiin.

Edisonin filmipajaan palkatun Porterin taustalla oli sähkötekniikkaan ja mekaniikkaan perehtyneen teknisen spesialistin ja masinistin ura Eden Muséessa, joka 1800-luvun loppuvuosina oli johtava elokuvien esitysareena New Yorkissa. Tältä näköalapaikalta hankittu tietämys myötävaikuttikin hänen palkkaamiseensa. Koska Porter ei ollut ollut mukana kilpailijoitten hankkeissa, häntä ei esityspuolelta tuotannon puolelle vaihtaneena pidetty potentiaalisena leiristä toiseen siirtyjänä. Kunnioitus Edisonia kohtaan taas oli alun perin ilmeisin Porterin motiiveista. Ensi töikseen hän sai tehtäväksi paneutua Edisonin uuden projektorin suunnitteluun. Projecting Kinetoscope tuli markkinoille alkuvuodesta 1901 ja se vaikutti vuosikausia elokuva-alan esityslogistiikan muotoutumiseen.

Porterin aloittaessa filmaamisen elokuvaa hallitsi yksiotoksinen formaatti. Tutkija Noel Burch on luonnehtinut Porteria januskasvoiseksi elokuvantekijäksi, joka katsoo yhtä aikaa eteen- ja taaksepäin. Porterin tausta ulottuu taikalyhtykauden esityskäytäntöihin ja hänen filmituotannossaan on runsaasti merkkejä 1800-luvun ratkaisujen soveltamisesta elokuvaan. Pyrkimys kontrolloida elokuvateosten editointia valmistaen lopullisia leikkauksia ja moniotoksisia elokuvia näyttää Porterin varhain omaksumalta päämäärältä. Editointistrategioiden kehittely oli eteenpäin suuntautuvaa pyrkimystä tähdättäessä moniotoksiseen ja lineaariseen kerrontaan yksittäisiin attraktioihin perustuvan spektaakkelivyörytyksen asemesta – ja samalla edettäessä kohti Porterin uuden projektorin sallimaa single reel -formaattia.

Edisonin kilpailuasenteen takia varhainen elokuvabisnes oli Amerikassa patenttitaistelua, jossa laadun asemesta käräjöinti toimi keskeisenä aseena kilpailijoita horjutettaessa: vuosisadan alussa Edison yltikin hetkittäin monopoliin maan elokuvabisneksessä.

– 22.12.2006 Juha Kindberg, 19.10.2016