TWILIGHT ZONE – HÄMÄRÄN PELOTTAVAT VARJOT (1983)

1980-luvun mittaan Spielbergin nimi kytkeytyi kahteen portmanteau-projektiin. Ensimmäinen oli maineikkaaseen mysteeritelevisiosarjaan perustunut Twilight Zone – The Movie, jonka ohjaajina toimivat Spielbergin ohella John Landis, Joe Dante ja George ”Mad Max” Miller. Spielbergin episodissa vanhainkotiin ilmestyy salaperäinen toiveidentäyttäjä (Scatman Crothers), joka antaa asukeille takaisin näiden nuoruuden…

***

Twilight Zone – Hämärän pelottavat varjot -elokuvaprojekti perustui legendaariseen Hämärän rajamailla -televisiosarjaan (1959-1964), jossa tavalliset ihmiset monesti joutuivat hämmästyttävän yllättäviin tilanteisiin. Kukin jakso keskittyi seuraamaan, miten hahmot yrittivät ratkaista konfliktinsa. Teatterisovituksia, radiokuunnelmia ja uusia kausia poikineessa alkuperäissarjassa oli peräti 156 osaa. Hämärän rajamailla edusti niin tieteisfiktiota, kauhua, draamaa, fantasiaa kuin komediaakin, sillä se yhdisteli näitä genrejä toisiinsa. Vuonna 1983 Steven Spielberg ja kolme muuta ohjaajaa, Joe Dante (Gremlins), John Landis (Ihmissusi Lontoossa, Blues Brothers) ja George Miller (Mad Max -elokuvat) tarttuivat pitkälti jo aiemmin tunnettuun materiaaliin tehden päivitetyn elokuvaversion rakastamastaan sarjasta. Elokuva koostuu neljästä kunkin ohjaajan kauhu- tai scifiepisodista sekä niiden lisäksi alun prologista ja kokonaisuuden lopettavasta epilogista.

Ensimmäisessä John Landisin osassa juutalaisia, mustia ja aasialaisia syvästi inhoama bisnesmies (Vic Morrow) joutuu yllättäen 1940-luvulla natsien vainoamaksi, sitten afroamerikkalaisena hän kokee Ku Klux Klanin joukkokokouksen syvässä etelässä ja lopuksi elämän paikallisena 1960-luvun Vietnamissa. Landisin osuus voi olla yksinkertaisin ja moralistisin, mutta toisaalta muistuttaa eniten alkuperäistä sarjaa hakien inspiraatiota sen tarinoista, etenkin jaksosta A Quality Of Mercy. Kun tätä Time Out -osaa kuvattiin, kaksi nuorta lapsinäyttelijää kuoli helikopterin pudottua heidän päälleen. Ohjaaja Landis joutui oikeuden eteen, mutta todettiin syyttömäksi.

Alun perin Spielberg aikoi ohjata tarinan It´s A Good Life, mutta siitä tulikin materiaalia Joe Dantelle. Sen sijaan Spielbergin panos elokuvaohjaukseen projektissa oli uusintaversio Kick The Canista, eriskummallisesta ja sentimentaalisesta kertomuksesta. Salaperäinen muukalainen (Scatman Crothers) muuttaa vanhainkodin vanhusten elämää ja opettaa heille, kuinka tullaan lapsiksi jälleen. Lapsuuden suosikkipelin edetessä vanhukset alkavat pian huomatakin nuorenevansa. Kick the Can on ylenpalttisessa tunteikkuudessaan puhdasta Spielbergia.

Lopulta Joe Dante sai ohjattavakseen It´s A Good Lifen, joka on alun perin Jerome Bixbyn kirjoittama.  Tuloksena on teknillisesti innovatiivinen ja alituiseen huolestuttava tarina ei niinkään suloisesta pikkupojasta, Anthonysta (Jeremy Licht), jolla on kauhistuttavia, jumalaisia mielenvoimia. Hän saa piirroshahmohirviöt eloon ja voisi lopettaa koko universumin, jos hän olisi siihen halukas. Dante työskenteli läheisesti käsikirjoittaja Richard Mathesonin kanssa luodessaan Technicolor-surrealismia edustavan piirroselokuvamaisen maailman huipentuen silmät räjäyttävään kliimaksiin. It´s A Good Life houkuttelee sujuvasti rauhattomaan, arvaamattomaan mielentilaan. Danten osan lavastus ja kuvaus Anthonyn talosta on hienosti toteutettu. Se on lumoava yhdistelmä Escherin piirustuksia, saksalaista ekspressionismia ja Tex Averyn animaatioita.

George Miller puolestaan ohjasi uudelleen yhden Hämärän rajamailla -sarjan ikimuistoisimmista jaksoista, Nightmare At 20,000 Feetin. Osan keskiössä on hermostunut lentokoneen matkustaja (John Lithgow), joka näkee koneen siivessä jotain, mitä muut eivät näe. Elokuvan yleisö havaitsee saman ja on näin taidokkaasti otettu mukaan hänen vainoharhaisuuteensa. Ei ole syytä pitää hahmoa mielenterveyspotilaana, on nimittäin vielä kauhistuttavampaa, ettei kukaan usko täysin tervettä miestä. Kun Twilight Zone – Hämärän pelottavat varjot aikoinaan otettiin vastaan varsin nuivasti, sai Millerin osa kaikista eniten ylistystä.

– Nigel Honeybonen (HNN) , Nick Rogersin (The Film Yap) ja muiden lähteiden mukaan Joona Hautaniemi 13.7.2019