MUSTA LESKI (1976)

Dominique Sanda voitti Cannesin näyttelijäkilvan roolistaan hennon kaurismaisena syöjättärenä, joka makaa läpi toraisan leipomoperheen miehet päästäkseen käsiksi isän (Anthony Quinn) perintöön. Gaetano Carlo Chellin romaaniin perustuva Musta leski tiivistää Bologninin 1970-luvun tunnuspiirteet ja vahvuudet: huolellinen epookkikuvaus, täyteläiset näyttelijäsuoritukset, Morriconen musiikki.

***

Kaipaan Pasolinia syvästi. Hän rohkaisi minua ohjaamaan viimeisimmän elokuvani Musta leski: ”Sinun täytyy tehdä se, sinun täytyy tehdä se,” hän toisteli. Tapasin Pasolinin muutamaa päivää ennen kuolemaansa, ja puhuin hänelle käsikirjoituksen ongelmista: ”Pier Paolo, sinun on luettava se läpi…” Hän vastasi: ”Et sinä minua tarvitse. Heitä käsikirjoitus syrjään ja tartu Chellin kirjaan, kaikki mitä tarvitset, on siellä.” (…) Pasolinia on kiittäminen Chellin uudelleenlöytämisestä. Hän kirjoitti innostuneen uuden arvion ”L’eredità Ferramonti” -romaanista, sanoen että kyseessä on italialaisen kirjallisuushistorian paras saavutus. Tietysti hän liioitteli, mutta ylilyönnit olivat vain hänen tapansa varmistaa, että viesti menisi perille. Chellin kirja on erinomainen, yksi kirjallisuutemme harvoja kuvauksia roomalaisesta pikkuporvaristosta. Minua kiinnosti siinä perheen tuhon kuvaus, ja erityisesti yksi hahmoista, tarinan antagonisti, veljesten poliitikkolanko. Hän on ”rehellinen kunnian mies”, joka pysyttelee kotonaan ja juonii kaiken sieltä käsin. Miellämme silti – pakostakin – tarinan hirviön naiseksi. Nainen on kasvatettu tietyllä tavalla, ja hän seuraa kutsumustaan hankkia rahaa yhtä johdonmukaisesti kuin pyhimys seuraa kutsumusta tavoitella pyhyyttä. Nainen ymmärtää vain rahan hankkimisen päälle, minkä takia hän harjoittaa pahuutta täysin päättäväisesti ja yksioikoisesti. Poliitikoksi kohoava ”kunnian mies” sen sijaan rakentaa oman juonensa huolellisesti ja päätyy koppamaan koko saaliin. Hän on tarinan todellinen hirviö, voittaja, italialainen poliitikko.

– Mauro Bolognini Jean A. Gilin haastattelussa (1977)

Bologninin ja Ennio Morriconen yhteistyö alkoi elokuvalla Arabella vuonna 1967. Kaksikko työskenteli yhdessä kaikkiaan viidentoista tuotannon parissa aina teokseen Yön salat (1991) asti, mikä kattaa kahta lukuunottamatta kaikki Bologninin pitkät teatterielokuvat neljännesvuosisadan ajalta ja merkitsee lukumääräistä ennätystä, mitä Morricone kenenkään ohjaajan kanssa työskenteli. Säveltäjämestari kunnioitti ystäväänsä ja työtoveriaan ainoassa Helsingin-konsertissaan Hartwall Arenalla 30.11.2016, jossa yksi ohjelmanumeroista oli kimara Bologninin elokuvien musiikista (mm. juuri Mustasta leskestä).

Eniten yhteistöitä Morriconen kanssa tehneet ohjaajat:

15 elokuvaa:   Mauro Bolognini
11 elokuvaa:   Giuliano Montaldo, Giuseppe Tornatore
8 elokuvaa:   Aldo Lado, Luciano Salce
7 elokuvaa:   Sergio Corbucci, Alberto De Martino, Roberto Faenza, Pier Paolo Pasolini
6 elokuvaa:   Sergio Leone, Elio Petri, Giulio Petroni, Sergio Sollima, Henri Verneuil
5 elokuvaa:   Dario Argento, Bernardo Bertolucci, Damiano Damiani, Pasquale Festa Campanile, Carlo Lizzani