THE BOYS FROM FENGKUEI (1983)

Fengkueilaite jen
Ohjaaja
Hsiao-Hsien Hou
Henkilöt
Shih Chang, Doze Niu, Chao P'eng-Chue
Maa
Taiwan
Tekstitys
English subtitles
Kesto
101 min
Teemat
Kopiotieto
DCP
Ikäraja

Syrjäiseltä Fengkuein saarelta Etelä-Taiwaniin töiden perässä muuttavan nuoren mieskolmikon tarina oli selkeä käännekohta Hsiao-Hsien Houn uralla. Taiwanin uuden aallon Vetelehtijät kuvaa fyysistä ja henkistä siirtymistä maalta kaupunkiin, nuoruudesta aikuisuuteen ennennäkemättömällä kirkkaudella ja kuvallisella kauneudella.

***

1983-1987 Hou Hsiao-hsien ohjasi viisi elokuvaa (Fengkueilaite jen (Boys from Fengkuei), 1983), Dongdong de jiaqi (Summer at Grandpa’s ,1984), Lien lien feng-chen (Dust in the Wind, 1986), Tong nien wang shi (Time to Live and Time to Die, (1985) ja Niluohe nuer (Daughter of the Nile, 1987)). Näiden vuosien aikana hän muodosti ryhmän uskotuista tekijöistä, joiden kanssa hän työskenteli elokuvasta toiseen. Siihen kuuluivat kuvaajat Chen Kun-Hou ja Lin Ping-pin (Mark Lee) sekä käsikirjoittajat Wu Nian-Jen ja Chu Tien-wen. Wu tai Chu tekivät käsikirjoituksen lähinnä kuvausryhmää varten, ei Houlle, joka tulkitsi sitä kuvaustilanteessa verraten vapaasti. Esimerkiksi näyttelijöitä kannustettiin muodostamaan dialoginsa vapaasti käsikirjoituksen pohjalta. Myös Houn hyvin huolellisesti rakennetut otokset ja kohtaukset sisältävät yllättävän paljon improvisaatiota: kuvaustapa päätettiin lopullisesti usein vasta kuvauspaikalla. Näin elokuvan maailma ja sen henkilöt tuntuvat nousevan luonnollisesti todellisesta ympäristöstään. 1983 tehtyä Fengkueilaite jeninä on pidetty Houn ensimmäisenä henkilökohtaisena elokuvana.

Hou on aina ollut kiinnostunut siitä miten ihmiset aikuistuvat, irtautuvat perheestään, muuttavat kaupunkiin, löytävät työtä ja elämänkumppanin, keksivät ansaitsemiskeinoja, ja pitävät hauskaa. Kuten Raymond Williams on huomauttanut, kaupungin idea assosioituu usein tulevaisuuteen. Kaupunki ymmärretään edistyksen ja mahdollisuuksien tyyssijana. Monilla aikuistumiseen liittyy muutto maalta kaupunkiin.

Houn Fengkueilaite jen kertoo juuri tämänkaltaisesta muutoksen ja mahdollisuuksien etsinnästä. Elokuvan päähenkilöt, teini-ikäiset pojat nähdään ensimmäiseksi Feng Kuein kylässä pienellä saarella Taiwanin etelärannikolla. Täällä he ovat syntyneet ja kasvaneet. Alkukohtaukset korostavat pienen kylän idyllisiä luonnosta kumpuavia elementtejä kuten aaltojen rauhoittavaa rytmiä, laajalle levittyvää sinistä taivasta sekä vedessä kelluvien värikkäiden kalastusalusten idyllistä kauneutta. Nämä ajattomuutta välittävät visiot kuitenkin alleviivaavat samalla syrjäisen kylän takapajuisuutta.

Levottomille nuorille tämä ei kuitenkaan riitä, he kaipaavat muutosta ja pääsyä pois ahtaaksi käyneestä kasvuympäristöstään. Näin he lähtevät etsimään työtä ja parempaa tulevaisuutta mantereelta, Taiwanin toiseksi suurimmasta kaupungista Kaohsiungista.

Hou alleviivaa kaupunkikaipuun universaalisuutta kohtauksessa, jossa pojat livahtavat elokuvateatteriin. Siellä näytetään Luchino Viscontin elokuvaa Rocco ja hänen veljensä (Rocco e i suoi fratelli, 1960), jossa eteläitalialainen perhe muuttaa paremman elämän toivossa pohjoiseen, kylmään ja kalseaan Milanon teollisuuskaupunkiin. Fengkueilaite jenin Kaohsiungin on puolestaan maailman suurimpia satamakaupunkeja ja ensivaikutelma kaupungista on hyvin kaaottinen ja meluisa. Tungos, korkeiden rakennusten pimentämä taivas, katujen ja liikennevälineiden sekamelska hämmentää nuoret maaltamuuttajat. Maaseudun ja kaupungin vastakkaisuutta korostetaan elokuvassa monella tasolla, muun muassa arvot ja moraalikäsitykset ovat kaupungissa tyystin toista kuin mihin pojat ovat kylässään tottuneet. Mutta kaupunki ei ole pelkästään negatiivinen asia. Suurkaupunki tarjoaa esimerkiksi erilaisia mahdollisuuksia opiskeluun, mikä maalla on mahdotonta.

– Yip, Envisioning Taiwan sekä Bordwell, Figures traced in Light mukaan Pasi Nyyssönen 20.4.2007.