EILEN, TÄNÄÄN, HUOMENNA (1963)

Ieri, oggi, domani/I går, i dag och i morgon
Ohjaaja
Vittorio De Sica
Henkilöt
Sophia Loren, Marcello Mastroianni, Aldo Giuffrè
Maa
Italia/Ranska
Tekstitys
svensk text
Kesto
119 min
Teemat
Lisätieto
35 mm * suom. tekstit (E)
Ikäraja

Loren ja Mastroianni esiintyivät yhdessä yhteensä 13:ssa elokuvassa, joista tämä ihmissuhdekomedia lukeutuu kärkikolmikkoon. Duo tulkitsee kolme erilaista versiointia pariskunnista, joissa seksiä ja vetovoimaa käytetään valtapelin välineenä. Charmantin De Sican nautinnollisesta ohjauksesta ei puutu mitään. Elokuva voitti parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon.

***

Sophia Loren (s. 1934), täyteläinen napolitar, aloitti elokuvauransa vuonna 1950 ja kohosi Gina Lollobrigidan kilpailijaksi johtavana italialaisena seksitähtenä. Läpimurtoteos oli Vittorio De Sican Napolin kultaa (L’oro di Napoli, 1954); räiskyvistä, rakkailleen helläsydämisistä ja vastustajilleen kovaäänisesti tiuskivista hahmoista tuli hänen suosituimpia roolejaan.

Kun Loren sai vastanäyttelijäkseen Marcello Mastroiannin, suosikkipari oli syntynyt. Vuoteen 1978 mennessä he tekivät seitsemän elokuvaa yhdessä: Blasettin (La fortuna di essere donna, 1955), De Sican Eilen, tänään, huomenna, Avioliitto italialaisittain (Matrimonio all’italiana, 1964) ja Auringonkukkia (I girasoli, 1970), Risin Papin vaimo (La moglie del prete, 1970), Wertmüllerin Verikoston Sisiliassa (Fatto di sangue…, 1978) – sekä Scolan Kohtaamisen Roomassa (Una giornata particolare, 1977), joka kohoaa esiin huippusaavutuksena taiteelliselta tasoltaan muuten vaatimattomassa sarjassa. De Sica (1901-1974) , jonka legendaarinen maine ohjaajana perustuu itse asiassa vain niihin elokuviin, jotka hän teki “ihmeellisten vuosiensa” aikana 1946—1952, ohjasi Lorenia kahdeksan kertaa; edellä mainittujen lisäksi elokuvissa Kaksi naista (La Ciociara, 1960), elokuvan Boccaccio 70 (1962) episodissa Arpajaisvoitto (La riffa) sekä viimeisessä elokuvassaan Matka (Il viaggio, 1974). Mastroiannia hän ohjasi kerran ilman Lorenia, elokuvassa Amanti (1968).

De Sica, Loren ja Mastroianni ovat lupaava nimiyhdistelmä – Eilen, tänään, huomenna toi heille menestystä ja parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin. Comedia all’italiana eli kukoistuskauttaan: Monicelli, Risi, Germi ja Comencini olivat alan varteenotettavimpia ohjaajia; Mastroianni, Gassman, Sordi ja Totó suosituimpia tähtiä. Eilen, tänään, huomenna -elokuvan koottu star power, jota Italian parhaan värikuvaajan Giuseppe Rotunnon panos vielä voimistaa, ei kuitenkaan riitä kohottamaan sitä parhaiden saavutusten joukkoon.

Elokuva sisältää kolme episodia. Adelina (Napoli) kertoo mustan pörssin savukemyynnistä tuomitusta naisesta, jota uhkaa vankeus. Mutta koska lain mukaan pikkuvauvan äitiä ei voida vangita ennen kuin kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen, nääntynyt aviomiesparka joutuu urakoimaan tälle lapsen toisensa jälkeen. Anna (Milano) on teollisuuspohatan turhautunut vaimo, jonka uusi rakastaja tuntee olonsa kiusaantuneeksi hänen rikkautensa takia. Mara (Rooma) on hyväntahtoinen ilotyttö, joka on tahtomattaan pelkällä olemassaolollaan tuhoamaisillaan pappiskokelaan uran.

Näyttelijöissä on viehätystä ja Sophia Lorenissa seksuaalista vetovoimaa; varsinkin loppuepisodin riisuutumiskohtauksessa hänen rinnoistaan lypsetään kaikki mahdollinen hyöty. Elokuvan nimi viitannee siihen, että se on kartoituksena Italian etelästä, keskiosasta ja pohjoisesta myös näky maan eri kehitysasteista ja elämän laadusta takapajuisimmasta kehittyneimpään; rikkaimmassa osassa vieraantuneisuus on kuitenkin suurinta.

– Antti Alanen 1989