Jättimäisen mutanttiolennon siepatessa lapsen, perhe lähtee epätoivoiseen pelastusretkeen viranomaisten ja median sekasorron keskellä. Bong hyödyntää kauhuelokuvan konventioita luodakseen monikerroksisen kommentin hallituksen kyvyttömyydestä ja lämminhenkisen tarinan epätäydellisestä mutta rakastavasta perheestä. Harva elokuva on samanaikaisesti hirviöelokuva, perhedraama ja poliittinen satiiri.

***

Kolmannessa pitkässä ohjauksessaan The Host Bong Joon-ho haki inspiraatiota lapsuudestaan tuttujen Godzillan ja Ultraman-elokuvien kaltaisista japanilaisen hirviöelokuvan eli kaiju-genren edustajista. Bong oli päättänyt jo nuorena ohjata korealaisen hirviöelokuvan, jollaisia ei maan elokuvaperinteestä juurikaan löydy. Ohjaaja on myös kertonut Loch Nessin hirviön kiehtoneen häntä pienestä pitäen, ja puhunut myös omista hirviöhavainnoistaan teini-ikäisenä. Memories of Murderin menestyksen jälkeen Bong sai pitkäaikaiselle intohimoprojektilleen tarvittavan rahoituksen, vaikka aluksi kollegat ja tuottajat suhtautuivat ideaan skeptisesti. Tarinalle alkusysäyksen antoi Soulissa helmikuussa 2000 sattunut tositapaus, jossa amerikkalaiset sotilasjoukot laskivat lastillisen myrkkyjätettä Han-jokeen. Tartuntatautitematiikassaan The Host luo mielleyhtymiä vuonna 2003 Itä-Aasiassa puhjenneeseen SARS-epidemiaan. Bong on maininnut muiksi innoittajiksi myös 1970-luvun katastrofielokuvia kuten S/S Poseidonin seikkailu (1972) ja Liekehtivä torni (1974).

The Hostin tapahtumat saavat alkunsa tuosta kyseisestä vuoden 2000 myrkkyjätedumppauksesta, joka toimii elokuvan prologina. Kuusi vuotta myöhemmin amerikkalaissotilaiden jokeen laskema formaldehydi on synnyttänyt salaperäisen veden alla elävän lonkerohirviön, joka alkaa terrorisoida Soulin asukkaita. Maan hallitus väittää hirviön kantavan uutta vaarallista virustautia, ja alue asetetaan karanteeniin. Elokuvan keskiössä on pientä kioskia Han-joen laidalla pitävä Parkin perhe, jonka tytär on joutunut mutanttihirviön nappaamaksi. Kun apua ei heru tehottomilta viranomaisilta, perhe päättää karata karanteenista ja lähteä pelastamaan tyttöä.

Elokuvan hirviöolio tehtiin CGI-animoinnin avulla ja sen teknisestä toteutuksesta vastasi kalifornialaisyhtiö The Orphanage. Elokuvan tuotantobudjetista noin puolet oli varattu hirviöefekteille. Bong lähestyi alun perin Taru Sormusten herrasta -saagasta Oscar-palkittua uusiseelantilaista Weta-digitaalitehostestudiota, mutta rajallisen budjetin vuoksi yhtiön vaatimiin summiin ei ollut varaa. Elokuvan pääosassa nähdään Bongin vakionäyttelijä Song Kang-ho, joka kuuluu maansa tunnetuimpiin elokuvatähtiin. The Host oli Bongin ja Songin toinen elokuva Memories of Murderin jälkeen. Lapsinäyttelijänä aloittanut Go Ah-sung nähdään ensimmäisessä elokuvassaan hirviön kaappaamana tyttönä Hyun-seona paljon kiitoksia keränneessä roolisuorituksessa. Bongin ja Go Ah-sungin yhteistyö jatkui myös elokuvassa Snowpiercer (2013).

The Host haastaa genrerajoja sekoittamalla omaperäisesti absurdia mustaa huumoria sekä poliittista ja yhteiskunnallista satiiria hirviöelokuvaperinteeseen. Elokuvan kritiikki Yhdysvaltojen militarismia kohtaan ei ole varsinaisesti peiteltyä ja The Host onkin saanut syytöksiä antiamerikkalaisuudestaan jopa Etelä-Korean hallinnolta, sen sijaan elokuvan faniksi ilmoittautui Pohjois-Korean tuolloinen diktaattori Kim Jong Il. Polemiikista huolimatta The Hostista tuli ilmestyessään kaikkien aikojen tuottoisin korealaiselokuva ja se on tälläkin hetkellä Etelä-Korean katsotuimpien kotimaisten elokuvien listan kärkikymmenikössä. Ohjaajan myöhempi kansainvälinen menestyshitti Parasite (2019) on samaisella listalla vasta sijalla 24, joten The Host on edelleen Bongin suosituin elokuva kotimaassaan.

– Jung Ji-younin (Korean Film Directors: Bong Joon-ho) ja muiden lähteiden mukaan