ASTRO BOY (1964)

Osamu Tezuka oli animen ja mangan taustalla merkittävä vaikuttaja: hän paitsi käynnisti japanilaisessa populaarikulttuurissa suositun science fiction -tematiikan, loi myös perustan animen visuaaliselle ilmeelle. TV-sarja Astro Boy toi Japaniin uudenlaisen robotin; koneihmisen, jolla on sydän. Animessa ristiriitaisten kyborgien olemassaolo haastaa ihmiskunnan, ja niiden kautta pohditaan myös inhimillisiä, moraalisia ja sosiaalisia kysymyksiä.

***

Osamu Tezuka (1928–1989) on usein nimetty japanilaisen mangan ja animen isäksi. Vaikka, kuten SEA:n varhaisen animen ohjelmat osoittavat, hän ei ole sen enempää keksinyt animea kuin aloittanut mangaakaan, ovat Tezukan ansiot molempien populaarikulttuurimuotojen kehittäjänä ja niiden suosion levittäjänä kiistattomat.  Alunperin lääkäriksi opiskellut Tezuka siirtyi jo opiskeluaikoinaan oikean rakkautensa, mangapiirtämisen pariin, ja käytti lääketieteen tuntemustaan vain manga- ja animejuonien osana. Tezuka loi omassa Mushi Pro -tuotantoyhtiössään ensimmäisen vuosia jatkuneen TV-animesarjan, Astro Boyn, josta pian kehittyi yksi japanilaisten ja koko maailman rakastamia animehahmoja, ja 1960-luvun puolivälissä sitä seurasikin TVstä 40% Japanin kansasta. Vielä nykyäänkin keski-ikäisille japanilaisille tulee nostalginen olo, kun Astro Boyn tunnusmusiikki kajahtaa käyntiin. Astro Boy on myös ensimmäisiä ulkomailla nähtyjä japanilaisia animesarjoja. Stanley Kubrick ihastui sarjaan niin, että kutsui Tezukan osallistumaan 2001: avaruusseikkailun tekemiseen, mistä Tezuka kiireisenä joutui kieltäytymään. Tezukan vaikutus muihin japanilaisiin mangapiirtäjiin oli valtava. Suora vaikutus oli tietenkin Tezukan kanssa samassa vuokrataloyhteisössä asuneisiin ns. Tokiwa-so-ryhmän piirtäjiin, ja heidän kauttaan koko Japanin mangaestetiikkaan. Tezuka jätti jälkeensä valtavan mangajäämistön ja vielä valtavamman ideaston käsikirjoituksia, piirroksia jne. Osaa niistä onkin hyödynnetty uusissa anime-projekteissa, kuten Rin Taron ohjaamassa Metropolis-teatterianimessa (2001) ja suositussa Black Jack -manga- ja animesarjassa.

Tetsuwan atomu pyöri Japanin TV:ssä 1963–66, ja sitä tehtiin 193 episodia. Vuosina 1980–81 työstettiin uusi, värillinen Shin tetsuwan atomu. Sarjan alussa, tulevaisuuden maailmassa vuonna 2003, Tiedeministeriössä työskentelevä tohtori Tenma luo robottipojan korvaamaan oman, auto-onnettomuudessa kuolleen Tobio-poikansa. Tenma tajuaa kuitenkin, ettei robottipoika voi koskaan olla samanlainen kuin ihmispoika, ja hylkää Astron. Vuoden 1980 uusintaversiossa hylkäämistä pehmennettiin siten, että Astro lähtee itse sirkusjoukon matkaan. Tiedeministeriön johtaja, professori Ochanomizu (alkuperäisessä sarjassa professori Packadermus J. Elefun) löytää pojan ja tajuaa Astron erikoiset lahjat. Hän adoptoi robottipojan ja ryhtyy hänen rakastavaksi ottoisäkseen. Astro Boy taistelee erilaisia vääryyksiä vastaan, joita miltei joka jaksossa personifioi suuri paha robotti. Sarjan kautta käsitellään lapsille ymmärrettävällä tavalla vastuuta, moraalia, rasismia, ennakkoluuloja, sankaruutta ja muita vastaavia teemoja.

Vuoden 1964 Astro Boy on koostettu kolmesta eri TV-sarjan jaksosta eri ajoilta. Mukaan on miksattu sekä alkuaikojen mustavalkoista, että yhtä myöhempää värillistä jaksoa. Astro Boyta katsoessa tajuaa Tezukan suosion: hän kuvallisti sen estetiikan, mikä on myöhemmin mielletty animetyyliksi. Siihen kuuluvat inhimillistetyt robotit ja suuret ilmeikkäät silmät – jotka eivät ole, kuten jotkut väittävät, länsimaalaisuutta, vaan johtuvat japanilaisen animaatiotuotannon tavasta kiertää budjetin alhaisuus keskittymällä disneymäisen täysanimoidun ja kokonaan ruudusta toiseen täydessä liikkeessä olevan kuvakerronnan tuotannon kalleus luomalla still-kuvanomaista animaatiota, jossa vain yksi osa, esimerkiksi suurissa ilmeikkäissä silmissä liikkuvat valopisteet, ovat kuvaruudun ainoa liike. Toki Tezukan tuotannossa näkyy selviä vaikutteita hänen suuresti ihailemaltaan Disneyltä, mutta onpa Disneykin puolestaan matkinut Tezukaa: Leijonakuningas on suora kopio Tezukan animesarjasta Kimba the White Lion (1965-66), mutta koska Tezuka oli suuri Disney-fani, ei hänen perikuntansa vaivautunut nostamaan oikeusjuttua. Tezukalle ominaista ovat elokuvalliset kamerakulmat ja kameranliikkeet ja elokuvallinen dynaamisuus onkin yksi hänen animaatiotaiteensa tyylillisiä peruskiviä.

Astro Boy on myös esimerkki niinsanotusta shonen-animesta, eli pojille suunnatusta animesta. Astro Boy ilmestyikin mangaversiona Kodanshan julkaisemassa Shonen-nimisessä suositussa mangalehdessä. Tezuka aloitti niin Astro Boyssa kuin monissa mangoissaan japanilaisessa populaarikulttuurissa suositun science fiction -tematiikan. Hänelle tulevaisuus oli positiivinen. Päinvastoin kuin Tezukan nuorena näkemissä sota-ajan animaatioissa, tai atomipommiin päättyneessä tuhoisassa sodassa, nyt teknologia ja ydinvoima oli valjastettu ihmiskunnan tulevaisuuden ja rauhan yhteiskunnan rakentamisen aseeksi. Vielä ei ole koittanut 1980-luvun dystooppisen Otomon ja Oshiin aika. Reipas Astro Boy pystyy taidoillaan ratkaisemaan kaikki ongelmat ja konfliktit.

– Eija Niskanen 4.10.2007