Muistinmenetyksestä kärsivä näyttelijä (Anne Heywood) palaa näyttämölle. Totuus puolison kuolemasta valkenee vähitellen, ja vastapelurina väijyy hämäräperäinen muukalainen (Telly Savalas). Stelvio Ciprianin musiikki tuo runollisuutta Belgiassa tapahtuvaan harhojen ja toden rajankäyntiin.

***

Alberto De Martinon Murhaaja puhelimessa kertoo näyttelijä Eleanor Lorrainesta (Anne Heywood), joka on traumatisoitunut entisen aviomiehensä Peterin kuolemasta hämärissä oloissa ja kärsii muistinmenetyksistä. Tuntemattoman kaljupäisen miehen (Telly Savalas) kohtaaminen saa Eleanorin pyörtymään. Tullessaan tajuihinsa Eleanor ei tunnista uutta aviomiestään Georgea.

Näyttelijän sisar Dorothy sijaistaa häntä teatteriharjoituksissa ja saa surmansa, kun murhaaja erehtyy henkilöstä. Eleanor näkee unia tai takaumia onnellisesta avioliitostaan sekä Peterin kuolemasta kaljun tappajan kynsissä. Painajaisista tuttu hahmo väijyy Eleanoria myös tosielämässä. Takaa-ajo johtaa teatterin näyttämölle.

”Eleanor yrittää koota menneisyytensä palasia yhteen ja selvittää, miksi mystinen kalju tappaja vainoaa häntä”, Roberto Curti kirjoittaa (Italian Giallo in Film and Television, McFarland, 2022). ”Näkökulma hajottaa tarinan lineaarisuutta ja mutkistaa katsojan havaintoja. Liukumat objektiivisen nykyhetken, mielikuvien ja epäluotettaviksi osoittautuvien muistin välähdysten välillä ovat saumattomia. Itse asiassa De Martinon elokuva leikittelee sillä, miten ohut todellisuuden ja vaikutelmien välinen raja voi olla.”

Belgiaan sijoittuva giallo rantautui Suomeen syksyllä 1977. ”Telly ’Kojak’ Savalas hurjimmassa elokuvassaan”, Mannerheimintien Bio-Bio mainosti Helsingin ensi-iltaa.

Stelvio Cipriani (1937–2018) sävelsi trilleriin orkesterimusiikkia, jonka sävy vaihtelee romanttisesta psykedeeliseen. Santa Cecilian konservatoriossa koulutettu pianisti profiloitui poliisitrillerien vakiosäveltäjänä. Enrico Maria Salernon ohjaaman musiikkipitoisen melodraaman Tuntematon venetsialainen soundtrack on Ciprianin arvostetuimpia ja suosituimpia saavutuksia.

Murhaajan puhelimessa ohjaaja Alberto De Martino (1929–2015) oli ahkerasti lajityyppiä vaihtanut ammattilainen, joka seurasi angloamerikkalaisen elokuvamaailman trendejä vielä tiiviimmin kuin muut italialaiset tekijät. Kuoleman neuvonantaja liikkuu Kummisedän jäljillä ja Antikristus – paholaisen riivaama ja Terrori 2000 ovat avoimesti Manaajan ja Ennustuksen johdannaisia, joilla on omiakin ideoita. Murhaajaa puhelimessa ei voi moittia matkimisesta, mutta ei myöskään erityisen persoonallisesta ilmaisusta – ohjaaja taisi olla omimmillaan juuri kuumimpien Hollywood-uutuuksien inspiroimana.

De Martino kokosi toistuvasti nimekkäitä tähtikaarteja, joissa nähtiin kuuluisuuksia tai heidän sisaruksiaan. Operaatio Pikkuveljessä Sean Conneryn veli Neil seikkaili superagenttina. Sokean kauhun sankarittaren Mia Farrow’n sisar Tisa Farrow esiintyi Sylkevässä magnumissa, joka on merkillinen farrowlaisen näkövammaiskauhun ja Likainen Harry -otteiden hybridi. De Martino tuntui hallitsevan kaikki genret, kunnes 1980-luvun taitteen isojen efektifantasioiden pelikenttä osoittautui liian haastavaksi ja kalliiksi. Supermanin imussa syntynyt Superflyingman oli niin tappiollinen hanke, että tekijä menetti kotitalonsakin. Viimeiset ohjaukset olivat marginaalista videovuokraamotavaraa.

– Lauri Lehtinen 21.5.2024