WALL-E (2008)

Parhaan animaatioelokuvan Oscarin sai myös kahden robotin romanssista kertova, koskettava ja hieman melankolinen Wall-E. Kauas tulevaisuuteen sijoittuva scifi-elokuva kritisoi kulutusyhteiskuntaa ja maapallon roskaamista. Elokuvassa oli Pixarin ensimmäinen, jossa vilahti myös oikeita näyttelijöitä animaatiohahmojen ohella.

***

700 vuoden päässä tulevaisuudessa pilvenpiirtäjien silhuetit halkovat taivasta. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että tornit koostuvat siististi puristetuista roskakuutioista. Kaupunki on tyhjä yhtä olentoa lukuunottamatta. WALL-E (’Waste Allocation Load Lifter, Earth-Class’), aurinkoenergialla toimiva robotti, kokoaa päivisin pinoja ihmisten hylkäämässä maassa ja nukkuu öisin aarteidensa keskellä. Sama jatkuu vuodesta toiseen, kunnes virtaviivainen avaruusalus lipuu maisemaan. Aluksesta nousee ilmiselvä naisrobotti E-va, jonka Applen tietotekniikkaa muistuttavat muodot lumoavat yksinäisen roskankerääjän. Alkaa seikkailu halki avaruuden.

Päähenkilön mukaan nimetyn elokuvan takana on kovia tekijöitä. Andrew Stanton ohjasi menestysanimaation Nemoa etsimässä (Finding Nemo, 2003), oli käsikirjoittamassa elokuvia Monsterit Oy. (Monsters, Inc., 2001), Toy Story – leluelämää (1995)  ja Toy Story 2 (1999) ja tuottajana Rottatouillessa (Ratatouille, 2007). Toisen käsikirjoittajan Pete Docterin ohjaustöitä ovat puolestaan Up – kohti korkeuksia (2009) ja Monsterit Oy. Stephen Schafferin aiempiin leikkaustöihin kuuluvat Ihmeperhe (The Incredibles, 2004) ja Autojen (Cars, 2006) rallikohtaukset.

Elokuvan dialogi on vähäistä, ja vaikka WALL-E ääntelee mekaanisesti robottiäänillään, perustuu sen ilmaisu ruumiinkieleen. Tekijät katsoivat tuotantovaiheessa mykän elokuvan mestareiden teoksia ja ottivat elekieleen mallia muun muassa Charlie Chaplinilta ja Buster Keatonilta. Elokuva jatkaa myös varhaisen Walt Disney -tuotannon jalanjäljillä, jossa eläimet, asiat ja esineet inhimillistettiin ilmeilyn avulla. WALL-E on robottiominaisuuksistaan huolimatta inhimillinen hahmo. Se on utelias ja hieman pelokas peltikaveri, jonka suuret videokamerasilmät kerjäävät sympatiaa. Maan jätevuorten takia jättäneet ihmiset on sen sijaan kuvattu kiertoradalla jättialuksen kylpyläolosuhteissa lilluvina laiskureina.

WALL-E näyttää muiden pitkien Pixar-animaatioiden tapaan upealta. Väripaletti onnistuu olemaan yhtä aikaa realistinen ja raikas, eikä heleys lipsu räikeyden puolelle. Audiovisuaaliseen maailmaan on Stantonin mukaan otettu mallia Tähtien sodan (Star Wars, 1977) avauskohtauksesta, jossa R2-D2 rullaa antropomorfisten olentojen keskellä. Äänisuunnittelijana molemmissa elokuvissa toimi Ben Burtt.

– 9.5.2010 Maija Iltanen – Lähteet: Roger Ebert: Chicago Sun-Times 26.6.2008; Andrew Osmond: Sight and Sound (verkkosivut) jne.