KUKA MINÄ OLIN? (1975)

Nuori opettaja uskoo olevansa murhatun miehen reinkarnaatio. Trilleri oman kuoleman tutkimisesta on kuin 1970-luvun parapsykologisten trendien tehokurssi. Suomenkielinen nimi on viittaus sivupersoonatohtori Reima Kampmanin kohuttuun Kuka minä olen? -teokseen.

***

Kuka minä olin? on Max Ehrlichin käsikirjoittama elokuvasovitus jälleensyntymisen ympärille rakennetusta jännitysromaanistaan vuodelta 1974. The Reincarnation of Peter Proud -kirja ilmestyi suomeksi ensin nimellä Peter Proudin edellinen elämä (Gummerus 1976). Myöhempi painos (Koko kansan kirjakerho, 1985) sai elokuvaversion tavoin Kuka minä olin? -nimen.

”Peter Proud on nuori, varakas ja komea”, Gummeruksen julkaisun takakansi kertoo.

”Hänellä on kunnon virka, tyttöystäväkin. Hänellä menee hyvin. Mutta sitten hänen maailmansa järkkyy. Hän alkaa nähdä unia, joissa hän on selvästi joku toinen, puhuukin jonkun toisen äänellä. Hän on elänyt aikaisemminkin! Ja kuollut. Ja hänen murhaajansa on yhä elossa. Max Ehrlich vie lukijansa seikkailuun, joka tapahtuu inhimillisen tiedon rajoilla, selvänäkemisen, parapsykologian ja unilaboratorioiden salatussa maailmassa. Huima tapahtumasarja ankkuroituu lujasti ihmispsyyken äärialueista saatuun uusimpaan tietoon.”

Ehrlich löysi kirjalleen kustantajan ja elokuvatuottajan samoihin aikoihin, ja filmatisoinnin kuvaukset oli mahdollista aloittaa keväällä 1974 puoli vuotta ennen romaanin ilmestymistä. Runsaasti takaumia käyttävän elokuvan ohjasi brittiläinen J. Lee Thompson, jonka Hollywood-vaiheen arvostetuin saavutus on jännityselokuva Cape Fear – tuomitun kosto.

Suomenkielinen nimi viittaa Reima Kampmanin tietokirjaan Kuka minä olen (Gummerus 1975). Oululainen Kampman oli noussut julkisuuteen väiteltyään tohtoriksi ”sivupersoonailmiöstä”. Hypnoosin avulla psykiatri sai koehenkilönsä siirtymään sivupersoonatilaan, jossa heidän identiteettinsä tuntui vaihtuvan ja kertomuksia kätketystä tai kuvitellusta menneisyydestä nousi esiin.

Kampman ei selittänyt sivupersoonatilanteita jälleensyntymisellä vaan muistin monikerroksisella toiminnalla. Kotimaisella medialla oli myös reinkarnaatioeksperttinsä. Toimittaja–kirjailija Oskar Reponen käsitteli jälleensyntymistä useissa rajatietokirjoissaan, romaaneissaan ja omaelämäkerrallisissa teksteissään. Reposen trillerit tai ”parajännärit” Hautasi on Odessassa ja Kostaja kuoleman takaa lienevät ammentaneen vaikutteita Max Ehrlichiltä. Mystiikan, ihmissuhdekuvioiden ja rikosten sekoitus muistuttaa erittäin vahvasti Peter Proudin maailmaa.

Vuonna 2009 julkaistun tiedotteen mukaan David Fincher oli aikeissa ohjata Columbia-studiolle The Reincarnation of Peter Proudin uuden version, käsikirjoittajanaan Andrew Kevin Walker (Seitsemän). Fincherin elokuva jäi tekemättä, mutta Hollywood ei unohtanut Peter Proudia. Syksyllä 2021 David S. Goyerin tuotantoyhtiö Phantom Four julkisti oman versiohankkeensa. Tulevan elokuvan ohjaajaksi ilmoitettiin Sean Dunkirk.

– Lauri Lehtinen 2.1.2023