ISÄ MEIDÄN (1993)

Meriltä syntymäkotiinsa palaava Juhani kohtaa pyörätuoliin joutuneen dementoitunen Eino-isänsä, lapsena kokemansa seksuaalisen hyväksikäytön sekä väkivallan aiheuttamat traumat. Hannu Kiviojan ja paluun kehiin tehneen Martti Katajiston loistoroolit siivittävät tiivistä draamaa.

***

Veikko Aaltosen kolmas pitkä näytelmäelokuva suunniteltiin varhaisen käsikirjoitusversion alaotsikkonsa mukaan ”maalaismelodraamaksi” tai balladiksi. Ideana se oli syntynyt jo ennen Tuhlaajapoikaa (1992), mutta vasta tuon elokuvan menestys teki mahdolliseksi idean toteuttamisen. Elokuvan käsikirjoittamiseen osallistui Tuhlaajapojan tavoin dramaturgina Iiro Küttner, joka toi ohjaajan mukaan käsikirjoitukseen terävöityneen ”mielen kuvan tai sielunmaiseman”, joka elävöitti henkilöitä ja selkeytti rakennetta.

Elokuvassa Juhani Haavisto palaa keväällä meriltä maaseudulle autioon syntymäkotiinsa. Tyhjän kodin huoneet ja tavarat tuovat hänen mieleensä lapsuuden tapahtumat takaumina. Toistuvat takaumat todistavat kuinka lapsuus ja erityisesti isä ahdistaa häntä: hän pitää näkyjään kummituksina, asiat näyttävät nyt toisilta kuin mitä ne todellisuudessa olivat. Sopeutuminen moniongelmaiseen kyläyhteisöön on näiden menneisyyden kummitusten myötä entistä vaikeampaa. Elokuva tehtiin mustavalkoisena, koska ohjaaja sanoi nähneensä tarinan niin. Se antoi ohjaajalle myös edullisen mahdollisuuden tyylitellä ja irrota naturalismista.

Tuhlaajapojan tavoin menneisyyden kummitukset on ymmärrettävä insestiksi, josta elokuvien ilmestymisaikoihin keskusteltiin laajasti. ”Isä ei välttämättä merkitse toista sukupolvea tai isää konkreettisesti, vaan isä on auktoriteetti: se joka käyttää valtaa ja joka on täynnä valhetta, mutta jota pitää kuitenkin uskoa. Kaikkeen seksuaalisuuteen liittyy valta ja kaikkiin valtasuhteisiin seksuaalisuus. Elokuvieni insestiset ja homoseksuaaliset suhteet eivät ainakaan ole itselleni millään lailla olennaisia asioita. Olennaista on sen sijaan se, että vallan ja auktoriteetin kohteen välille liittyy myös seksuaalinen suhde: totaalinen alistaminen merkitsee alistumista myös seksuaalisuuden alueella”, ohjaaja kertoi Filmihullun haastattelussa (5/1993).

Elokuvan päähenkilöt olivat ohjaajan mielessä varmoja jo käsikirjoitusta tehdessä: Juhani oli kirjoitettu Hannu Kiviojalle ja isän rooli Martti Katajistolle. Ohjaaja varmisti heidän mukaantulonsa jo silloin. Kivioja oli ollut Tuhlaajapojan pääosassa, Martti Katajisto (1926-2000) teki eräänlaisen paluun valkokankaalle, vaikka hän oli studiokauden sankariosiensa jälkeen näytellyt Tuija Maija Niskasen elokuvassa Suuri illusioni (1985) ja Aaltosen tv-elokuvassa Kaksi vanhaa varasta (1993). Edellinen suuri elokuvarooli oli kuitenkin Aarne Tarkaksen elokuvassa Nina ja Erik (1960).

Isä meidän sai vuoden suurimman laatutuen, kolme Jussi-patsasta ja monia ulkomaisia tunnustuspalkintoja.

– Suomen Kansallisfilmografian (osa 11) mukaan Jari Sedergren 29.6.2006