THE GIRL WITH THE DRAGON TATTOO (2011)
Nordic noir -huuman aloittaneen Stieg Larssonin kirjatrilogian amerikkalaissovitus on tiivis jännäri. Journalisti (Daniel Craig) ja hakkeri (Rooney Mara) lyöttäytyvät yhteen tutkimaan vuosikymmenen takaista nuoren naisen katoamistapausta, mikä paljastaa pienen ruotsalaiskylän ja hienostoperheen syvälle haudatut salaisuudet.
***
On sanottu, että ennen kuolemaansa, Stieg Larsson ajatteli, että amerikkalaiset pystyisivät parhaiten sovittamaan hänen Millennium-kirjansa valkokankaalle. Ruotsalainen Millennium-elokuva Miehet jotka vihaavat naisia (2009) – elokuvaksi sovitettu televisiosarja – oli menestys ja ilmoitus amerikkalaisen version tekemisestä ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä kenellekään. Itse asiassa päätös kirjojen sovittamisesta englanninkielisille markkinoille oli tehty jo ennen kuin ruotsalainen elokuva tuli valkokankaalle. Vertailut olivat kuitenkin väistämättömiä, mutta ohjaaja David Fincherin ja käsikirjoittaja Steven Zillianin osaavissa käsissä ja unohtamatta Daniel Craigin and Rooney Maran näyttelijäsuorituksia Girl with the Dragon Tattoo seisoo hyvin omilla jaloillaan, Stieg Larssonin tekstin voimallisena tulkitsijana.
Skandinavialaisen elokuvan englanninkieliseksi sovitukseksi epätavallista Girl with the Dragon Tattoossa on se, että kansainvälinen versio säilyttää alkuperäiset tapahtumapaikat. Fincherin elokuvaa kuvattiin Tukholmassa ja muualla Ruotsissa, sekä osittain myös Zürichissa, Lontoossa ja Los Angelesissa. Lisäksi näyttelijöitä ohjeistettiin säilyttämään vuorosanoissaan ruotsalainen aksentti, tosin Daniel Craig puhuu ilmiselvää brittienglantia. Jotkut voivat pitää valintaa tarpeettomana tai häiritsevänä, mutta se palvelee Fincherin pyrkimystä kertoa ytimeltään ruotsalainen tarina, jolla ei olisi samaa dramaattista vaikutusta jos tapahtumat olisi siirretty Yhdysvaltoihin.
Vaikka elokuva on näennäisesti vain ”yksinkertainen” trilleri, Girl with the Dragon Tattoo on varsin kumouksellinen elokuva, kuten Fincheriltä voikin odottaa. Kyseessä on ohjaaja, joka tunnetusti päätti kuvata yhdeksättä ohjaustaan ”Joulun pahan mielen elokuvaksi”. Toisaalta mikä onkaan parempi kuvaus selkeästi aikuisyleisölle suunnatulle elokuvalle, joka käsittelee sarjamurhaajia, kidutusta ja raiskausta. Kaiken lisäksi päähenkilö on androgyyni hakkeri joka vaikuttaa potevan jonkin asteista autismia ja joka torjuu pääosin kaikki ystävyyssuhteet.
Ruotsalaisversiossa Noomi Rapace näyttelemä Lisbet Salander on lähes supersankari. Omaan tulkintaansa, joka on paljon lähempänä sitä mitä Larsson oli ajatellut, Fincher valitsi Rooney Maran, jonka Oscar-ehdokkuuden arvoinen tulkinta tavoittaa päähenkilön kovuuden ja haavoittuvuuden. Tämä käy parhaiten esille alkutekstijaksossa, jossa visualisoidaan Lisbet Salanderin painajaisia. Näkymä on samanaikaisesti kaunis ja pelottava, kuten elokuvakin.
– Max Borg 1.7.2014