ANOMALISA (2015)
Being John Malkovich -elokuvan aloittama temaattinen marionettiympyrä sulkeutuu, kun animaationukke kysyy ”miltä tuntuu olla ihminen?”. Petollisen arkinen stopmotion-animaatio kertoo keskiluokkaisen miehen tylsästä työmatkasta, jonka aikana hän kohtaa mielenkiintoisen naisen. Kaufmanin mielen syövereissä tavallinen on jälleen epätavallista ja arkielämän havainnot syvällistä filosofiaa.
***
Isolla kankaalla kaunis, surullinen ja pistävän tuskaisa Anomalisa (2015) esittelee katsojalleen hassun joukon valittajia, olotilaansa tyytymättömiä ja masentuneita yksilöitä sekä yhden kirkkaan sielun, joka ei ole antanut pettymykselle valtaa. Kyseessä on humaani komedia, jonka luoja Charlie Kaufman (s. 1958) on tullut parhaiten tunnetuksi tiheistä, viekkaan ovelista ja arvoituksellisista käsikirjoituksista. Hänen tunnetuimpia töitään ovat persoonalliset Being John Malkovich (1999), Adaptation – Minun versioni (2002) sekä Tahraton mieli (2004). Myöhemmin Kaufman alkoi myös itse ohjata. Debyyttielokuvana syntyi Synechdoche, New York (2008), joka kertoi teatteriohjaajasta toteuttamassa omaelämäkerrallista ja massiivista, lavalla pienois-New Yorkin mittasuhteet saavaa näytelmää. Tätä seuranneen, stopmotion-animaatiotekniikalla ja nukeilla toteutetun Anomalisan myötä Kaufman palasi ohjaamaan elokuvaa toisen kerran seitsemän vuoden tauon jälkeen.
Tuolla välillä Kaufman ei ollut kuitenkaan toimettomana, sillä hän kirjoitti näytelmän, josta Anomalisa kehittyi. Molemmissa pääosaa näytteli loistava David Thewlis, teoksessa kirjailijan ja ihmisiä motivoivan puhujan Michaelin osassa. Michael matkustaa elokuvassa työnsä puolesta Cincinnatiin esiintymään ja pitääkseen puheen. Kaupungissa hän tapaa muiden tapahtumien ohessa kiintoisan naisen, Lisan (Jennifer Jason Leigh) ja heidän välilleen muodostuu intensiivinen, intiimiksikin yltävä suhde, joka katkaisee arkipäiväisen tylsän arjen ja työmatkan turruttavuuden. Kaikkia muita, kymmeniä hahmoja tulkitsee todella vaihtelevalla skaalalla hienosti verrattoman arvokas ääninäyttelijä Tom Noonan.
Erilaisesta toteutustavasta huolimatta Anomalisan tunnistaa tyypilliseksi Kaufmanin luomukseksi sen anarkistisesta sekä julman purevasta huumorista. Lisäksi sen ainutlaatuisen epätavalliset kerronnalliset sykähdykset ja erityisesti tyypilliset teemat identiteetin, aitouden, yksinäisyyden, kuoleman, rakkauden ja nautinnon ympärillä yhdistävät Anomalisan ohjaaja-käsikirjoittajan muihin töihin. Anomalisa ei ole myöskään ainut Kaufmanin kynästä lähtöisin olevista teoksista, jossa esiintyy nukkeja. Being John Malkovichissa päähenkilö on nimittäin onneton ja köyhä marionettitaiteilija Craig, joka löytää tiensä portaalin kautta näyttelijä John Malkovichin pään sisään ja mielen sopukoihin.
Naiivintapaisella nukkeanimaatiolla on samankaltaisuuksia muista töistä myös sekä Adult Swimin Moral Oreliin (2005–2009) että Mary Shelley’s Frankenholeen (2010–2017), joiden parissa Kaufmanin elokuvan ohjaajapartneri, stopmotion-spesialisti Duke Johnson (s. 1979) on työskennellyt. Lisäksi eräs animaatiojakso sarjassa Paluu Pulpettiin (2009–2015) tuo mieleen Anomalisan hetket ja tunnelman. Kaksikon luoman elokuvan omintakeinen maailma on yhtäaikaa ajoittain hullunkurinen ja kolkko, mutta kiehtova juuri sen turtuneen banaaliuden vuoksi. Kokonaisuutena käsikirjoitus on Kaufmanin tapaan filosofinen ja monimutkainen, mutta edellisiin teoksiin verrattuna kerronnallisempi ja virtaviivaisempi.
– Manohla Dargisin (The New York Times), THR Staffin (The Hollywood Reporter) ja muiden lähteiden mukaan Joona Hautaniemi 2021