SING-ALONG: THE LION KING (1994)

The Lion King
Ohjaaja
Roger Allers, Rob Minkoff
Maa
USA
Tekstitys
sing-along-tekstitys
Kesto
88 min
Teemat
Kopiotieto
KAVI 35 mm
Lisätieto
tuotanto: Walt Disney Company * alkuperäinen englanninkielinen versio * liput 10 € / 8 € (klubijäsenet) / 5 € (alle 12 v.)
Ikäraja

Satavuotiasta The Walt Disney Companya juhlistavan elokuvasarjan aloittaa itseoikeutetusti Sing-along: The Lion King perjantaina 12.5. Musiikkikappaleiden päätekijät Tim Rice ja Elton John sävelsivät ja sanoittivat elokuvaan viisi uutta kappaletta: ”Circle of Life”, ”I Just Can’t Wait to Be King”, ”Be Prepared”, ”Hakuna Matata”, and ”Can You Feel the Love Tonight”. Musiikkia elokuvaan sävelsi myös Hans Zimmer, ja eteläafrikkalainen tuottaja ja säveltäjä Lebo M täydensi musiikkia perinteisillä afrikkalaisen musiikin elementeillä. Sing-along-näytöksessä nähdään elokuvan englanninkielinen alkuperäisversio.

Elokuvan suomenkielinen versio nähdään tavallisessa näytöksessä su 14.5. klo 14.

Huom! Sing-alongin alkamisaikaa myöhäistetty 15 minuutilla, koska edeltävä näytös on aiemmin ilmoitettua pidempi.

***

Leijonakuningas oli ensimmäinen Walt Disney -studioiden luomus, jossa ei esiintynyt ainuttakaan ihmishahmoa. Kaikki ovat eläimiä, pääosassa leijonanpentu Simba, jonka huoleton pentuus päättyy, kun Scar-setä surmaa isän, Mufasan. Simba joutuu maanpakoon, mutta saa pian tovereita, pahkasika Pumban ja mangusti-apinoiden heimoon kuuluvan Timonin. Heiltä Simba oppii elämänfilosofiansa, jonka voinee tiivistää sanoihin ”elä päivä kerrallaan”. Aikaa kuluu ja Simba kasvaa – samalla hänen mielessään kasvaa myös Scar-sedän teko. Kaikki tämä on kuvattu äärimmäisen kauniisti ja teknisesti taitavasti. Elokuvan musiikki sai kaksi Oscaria, joten suomalaisilla äänillä oli tekemistä. Tulos oli kriitikoiden mukaan kiitettävä.

”Tämä on jonkinlainen Bambin ja Hamletin yhdistelmä, Afrikkaan sijoittuva yksilön kypsymistä kuvaava tarina”, luonnehti elokuvan tuottaja Don Hahn menestystuotettaan. ”Leijonakuningasta tehtiin neljä vuotta ja mitä pidemmälle työ eteni, sitä useampia viitteitä tunnetuihin kertomuksiin aloimme löytää. Mooseksen ja Joosefin kohtaloihin, kuningas Arthuriin, Machiavelliin, Macbethiin… [– –] Tämä on tavallaan vanha tarina maanpaossa varttuvasta kuninkaallisesta, joka tulee vaatimaan kruunuaan takaisin.”

Ennen muuta Leijonakuningas on isän ja pojan rakkaustarina, sillä se välittää tuntemuksia siitä hetkestä, jolloin isä välittää lapselleen oman tietonsa ja viisautensa elämän kiertokulusta, toisin sanoen hetkestä, jolloin ihmisistä tulee aikuisia. Aikuiseksi tulemiseen liittyy vaatimus kypsymisestä ottamaan vastuu ja velvollisuus omasta itsestään. Tämä kaikki kerrotaan tunteisiin vetoavasti, hauskasti ja rennosti, mutta on mukana pirullisuuttakin setä Scarin hahmossa.

Eläinpäähahmojen valinta perustui niiden symboliseen asemaan ihmisten mielissä: ”Pääosiin valittiin leijonat lähinnä siksi, että niihin nivoutuu luontevimmin ajatus kuninkaallisuudesta”, tuottaja Hahn sanoi. ”Viidakon kuningas on leijona, ja tämä asetelma mahdollisti shakespearelaisen tragedian viemisen Serengetiin Elton Johnin musiikin tahdittamana.”

Kun The Lion King ilmestyi 1994, se oli suuri blockbuster ja hittituote elokuvateattereiden luukuilla ja musiikkikauppojen kassoilla. Yhdysvalloissa elokuva oli vuoden katsotuin, Suomessakin päästiin ilmeisesti lähes puoleen miljoonaan katsojaan ennen videolevitystä. Suomalaisen elokuvatuotannon näkökulmasta uutuus oli siinä, että suomenkielinen äänitys tehtiin yhtäaikaisesti alkuperäisäänityksen kanssa. Suomeen saatiin storyboardeja ja työn tahti oli siinä määrin tiivistä, että joitakin jo tehtyjä osia jouduttiin tekemään uudelleen. Suomalaisten äänien hakeminen oli ensimmäistä kertaa Disneyn studioiden omilla harteilla: haussa olivat paikalliset persoonallisuudet, eivät alkuperäisääniä mahdollisimman hyvin muistuttavat tai imitoivat äänet.

– Jari Sedergren 13.12.2009