VICTORIA (2015)

Ohjaaja
Sebastian Schipper
Henkilöt
Laia Costa, Frederick Lau, Franz Rogowski
Maa
Saksa
Tekstitys
English subtitles
Kesto
138 min
Teemat
Kopiotieto
2K DCP
Lisätieto
musiikki Nils Frahm
Ikäraja

Vastikään Madridista Berliiniin muuttanut Victoria tapaa aamuyöllä teknoklubilta poistuessaan porukan paikallisia miehiä ja päätyy liittymään seuraan. Rennot jatkot romanttisine väreilyineen muuttuvat parin tunnin kuluessa lainsuojattomien kujanjuoksuksi Kreuzbergissä ja Mittessä yhdellä otolla huhtikuussa
2014 kuvatussa yöllisen kaupungin odysseiassa.

***

Saksalaisen, alun perin näyttelijänä tunnetun Sebastian Schipperin (s. 1968) neljäs pitkä elokuva Victoria (2015) esittelee katsojalle nuoren sankarittaren, jolla on varsin kiireinen yö kaupungin sykkeessä. Parissa tunnissa koetaan niin flirttailun hetkiä, vaaraa, tanssilattian euforiaa, pianonsoittoa kuin uhkarohkeaa rikollisuuttakin. Mikä vielä huimempaa, kokonaisuus on taltioitu vain yhdellä jatkuvalla otolla. Mutta Victoria on paljon enemmän kuin tekninen ihme, sillä Schipperin teos on suorastaan autenttinen kappale elokuvan magiaa. Se vie katsojansa syvälle yhden naisen kokemusmaailmaan ja on adrenaliinin täyttämä kuin mikä tahansa toimintaelokuva, vaikkakin minimalistisessa hengessä toteutettuna.

Elokuvan alkaa teknoklubilla Berliinin Mitte-kaupunginosassa kello neljältä aamulla. Basso jyskyttää ja klubin valot välkkyvät, kun katsoja havaitsee Victorian (Laia Costa) tanssivan huolia vailla yksinään. Hän on kotoisin Madridista, ammatiltaan pianisti, joka on keskeyttänyt konservatorio-opintonsa työskennelläkseen berliiniläisessä kahvilassa. Hetken kuluttua kamera seuraa häntä uloskäynnille, jonka luona nuori mies nimeltä Sonne (Frederick Lau) pistää päänsä sisään ja kysyy, onko klubi sisäänpääsymaksun arvoinen. Kun Victoria lähtee, Sonne odottaa ulkona kolmen kaverinsa kanssa. He aikovat näyttää Victorialle todellista Berliiniä. Jostain syystä Victoria päättää hypätä jengin matkaan – katsoja miettii, onko hän toivottoman naiivi, pelkäämättömän avoin kaikelle sille mitä yö voi tuoda vai onko hän mahdollisesti elokuvan henkilöhahmoista hulluin.

Yön kuluessa käy selväksi, kuinka itsevarmasti Schipper käyttää rajallista aikaansa. Ohjaaja rytmittää reaaliajassa tapahtuvan toiminnan todella tehokkaasti. Victorian ja Sonnen jakama hetki pianon äärellä saa elokuvan vaikuttamaan tahdiltaan rauhallisemmalta, kunnes yhtäkkiä Schipper lisää vauhtia. Pojilla on kiireisiä asioita hoidettavanaan ja he tarvitsevat Victorian mukaansa. Victoria muuttuu elokuvan aikana huolettomasta, viattomasta tytöstä määrätietoiseksi lainsuojattomaksi ja lopulta traagisen oopperasankarittaren hahmon kaltaiseksi. Costan roolisuoritus on loistava, liikuttava ja lopussa äärimmäisen huolestuttava. Sonnen hahmo käy läpi myös samankaltaisia muutoksia, alkaen idioottimaisesta tyypistä seikkailujen kautta karismaa uhkuvaksi hahmoksi.

Kokeellisesta luonteestaan huolimatta Victoria ei rehentele teknisellä osaamisella, ja näin ollen katsoja ei ole koskaan liikaa poissa tolaltaan ihmettelemässä, kuinka Schipper ja elokuvaaja Sturla Brandth Grǿvlen ovat onnistuneet luomaan koreografiansa. Kuvaukset aloitettiin puoli viideltä aamuyöstä jatkuen yli kahden tunnin ajan vaatien 150 avustajan, kuuden apulaisohjaajan sekä kolmen äänityöryhmän panoksen. Taiteesta luoda ikuisuuksia jatkuva pitkä otto, on tullut suorastaan ilmiö viimeisten vuosien aikana esimerkkeinä myös Alejando G. Iñárritun Birdman ja Aleksand Sokurovin Venäjän arkki. Victoria tuo myös hetkittäin mieleen Gaspar Noén kostotrillerin Irreversible – syntiset  ja Tom Tykwerin niin ikään Berliiniin sijoittuvan Juokse Lola! -elokuvan. Paitsi teknisellä taituruudella Victorian tekijätiimi onnistuu saamaan aikaan vahvaa vaikuttavuutta pitkälti myös energiallaan, kurinalaisuudellaan ja sitoutumisellaan hetkeen. Kun Victoria lopultakin ilmaantuu keskelle Berliinin aamua, on elokuvayleisö saanut voimakkaasti elää mukana laajan tunnetilojen vaihtelun elokuvan päähenkilön elämässä.

– Jonathan Romneyn (The Guardian) ja Stephen Daltonin (Hollywood Reporter) mukaan Joona Hautaniemi 3.12 2016