KUUN METSÄN KAISA (2016)

Ohjaaja
Katja Gauriloff
Maa
Suomi
Tekstitys
suom. tekstit
Kesto
82 min
Teemat
Kopiotieto
DCP
Lisätieto
Hiilisangolla ratsastaja, O: Katariina Lillqvist 1992, 8', KAVI 35 mm
Ikäraja

Katja Gauriloffin runollinen pitkä dokumentti kertoo hänen kolttasaamelaisen isoäitinsä ystävyyssuhteesta sveitsiläis-venäläiseen kirjailijaan Robert Crottetiin. Elokuva pohjautuu Crottetin valokuva- ja kaitafilmiaineistoon sekä Kaisa Gauriloffin haastatteluihin. Legendoja on kuvitettu animaatioin. Hiilisangolla ratsastaja -animaatio pohjautuu Franz Kafkan novelliin.

Katja Gauriloff paikalla pe 21.1. näytöksessä.

***

Inarissa syntynyt Katja Gauriloff on noussut suomalaisten dokumentintekijöiden kärkijoukkoon. Kolttasaamelaisten nykypäivää kuvaava Huuto tuuleen oli koulutöiden jälkeinen avaus vuodelta 2007, mutta kansainvälisesti tunnetummaksi nousi kymmenessä eri maassa kuvattu Säilöttyjä unelmia, joka kertoi kiehtovan varmaotteisesti säilykepurkin tarinan: mitä maailmoja tavallisen säilykepurkin taakse voikaan kätkeytyä.

Kuun metsän Kaisaa varten kolttasaamelainen Gauriloff löysi henkilökohtaisesti koskettavaa 16 mm:n filmiaineistoa 1950- ja 1960-luvulta. Filmeissä esiintyi hänen isoisoäitinsä Kaisa, joka oli emännöinyt sveitsiläistä kirjailijaa Robert Crottetia tämän Lapin matkoilla 1930-luvun puolivälistä lähtien. Lappiin tuberkuloosista kärsinyt sveitsiläismies etsiintyi nähtyään runollisia ja mystisiä unia rauhaa rakastavasta kansasta kaukana pohjoisessa. Unien johdattamana hän etsiytyi vuonna 1938 Suomeen ja sieltä vaivalloisen matkaan taakse pohjoiseen Lappiin, ja jossa hän onnekseen tapasi tarinoita pursuavan näkijän ja kertojan, Kaisan. Crottet julkaisi Kaisan tarinoihin perustuvan ensimmäisen kirjansa Enchanted Forest ennen toista maailmansotaa.

Elokuvahistoriassa kirjallisesti tuottavan parin kohtaamispaikka oli tuttu. Samana vuonna Suonjelissä eli Suonikylässä kuvasivat kansatieteellisen filmin pioneerit Eino Mäkinen ja Kustaa Vilkuna. Suomen elokuva-aarteisiin kuuluvan Suonikylän talvielämän kuvaajia opasti Lapin erikoisasiantuntija Karl Nickul. Aivan sattuman johdattamana Crottet tuskin kuitenkaan Suonikylään päätyi.

Sodan puhjettua kolttasaamelaiset siirrettiin Neuvostoliiton ja Suomen rajoilta syvemmälle Suomeen, mikä sai Crottetin ryhtymään avustustoimiin Englannissa. Kaisan kertomat ja Robertin kirjalliseksi muokkaamat tarinat ja historiallinen kehys tuodaan Kuun metsän tarinoissa esille sekä arkistofilmeihin vahvasti pohjautuvilla perinteellisillä dokumentaarisilla tavoilla että taitavalla, venäläisen Veronika Bessedinan organisoimalla animaatiolla. Tekijän onni oli se, että sodan jälkeen Crottet palasi Lappiin elämänkumppaninsa elo- ja valokuvaaja Enrique Méndezin kanssa. Méndez oli säilyttänyt koko Crottet’n jäämistön elokuvineen, valokuvineen, käsikirjoituksineen ja lehtileikkeineen. Kaisan autenttista ääntä löytyi Suomen kansanrunousarkistosta.

Kokonaisuudesta piirtyy nautittava kokonaisuus elinikäisestä ystävyydestä, joka kestää monenlaiset historian vaiheet, mukaan lukien sodan tragedian.

– Jari Sedergren 5.2.2017