Kieslowskin uran päätepisteeksi muodostuneen väritrilogian taustalla on formaali skeema, jonka kautta elämänkirjoa lähdetään punomaan. Trikolorin mukaan osat kuvastavat vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa. Trilogian avauksessa (kuten kautta ohjaajan tuotannon) yksittäinen ihminen on moraalisine ratkaisuineen kaiken aikaa väistämättä eksistentialististen peruskysymysten edessä.