CLOSE-KNIT (2017)

Kun 11-vuotiaan Tomo-tytön äiti lähtee omille teilleen, ottaa tämän veli Makio jälleen tytön luokseen asumaan. Tomo ystävystyy enonsa uuden tyttöystävän, alkujaan pojan kehoon syntyneen Rinkon kanssa. Koskettavassa elokuvassa kolmikko opettelee yhteiseloa konservatiivisessa ja ennakkoluuloisessa yhteiskunnassa.

***

Japanilainen yhteiskunta tunnetaan konservatiivisesta perhetraditiostaan. Viime vuosina yhteiskunnallisessa käytännössä on tapahtunut täydellinen rakennemuutos, mutta mentaliteetit tietysti jatkavat eloaan yli sukupolvien. Ohjaaja Naoko Ogigami, joka muistetaan Helsinki-elokuvastaan Ruokala Lokki, on pureutunut varsin radikaalilla tavalla tähän ristiriitoja moniin suuntiin herättävään tilanteeseen.

11-vuotias Tomo-tyttö jää jälleen yksin äitinsä häivyttyä uuden poikaystävän matkaan. Kuten aikaisemminkin hän muuttaa Makio-enonsa luokse. Mutta siellä tilanne on uusi. Makio asuu nyt parisuhteessa huolehtivaisen ja – päältä katsoen vanhanaikaisesti – pidättyväisen Rinkon kanssa. Rinko on vähän erikoinen, kuten Makio Tomolle kertoo, sillä hän on syntymässä mieheksi määritelty, transsukupuolinen nainen. Rinkon suurin toive on tulla äidiksi.

Tilanne ei ole laiminlyödylle Tomolle helppo, varsinkin kun koulussa häntä kiusataan. Sitä paitsi Tomon seuraan hakeutuu luokkatoveri, poika, jolla on omat mutkaiset kiemuransa heräävän sukupuolisuutensa kanssa. Ongelmia tai ainakin pelkoa aiheuttavat omien perheiden lisäksi opettajat ja muut viranomaiset. Selväksi käy, että kyse uudesta, modernista tilanteesta huolimatta ei ole vain tämän sukupolven: perheiden ongelmat ovat ikuisia vaikka muoto hieman matkalla muuttuisikin. Ja mikä sitten loppujen lopuksi on perhe? Mikä ratkaisu tuottaa onnellisimman lopputuloksen?

Elokuvan nimi Close-knit viittaa sanontaan, jossa ihmiset ovat kietoutuneet toisiinsa erilaisiin intiimein, yhteiskunnallisin tai kulttuurisin sitein. Kun tämä kietoutuminen on väliin tuskallista, saa tästä kumpuavaa aggressiivisuutta ja raivoa hillitä monin tavoin. Elokuvassa ratkaisuksi nousee kutominen, jolla on siis sekä allegorinen että käytännöllinen ulottuvuus.

– Jari Sedergren (teksti) ja Pasi Nyyssönen (kredut) 2017