ESA JA VESA – AURINGONLASKUN RATSASTAJAT (1994)

Markus Selinin ja Aleksi Mäkelän ensimmäinen yhteistyö oli road movie, jossa kireä ATK-guru (Santeri Kinnunen) ja reteä rosvo (Juha Veijonen) ajavat halki Suomen rikolliset ja poliisit kintereillään. Ohjauksesta ja Veijosen pääosasta Jusseilla palkittu farssin ja toiminnan yhdistelmä antaa esimakua Solar Films -tuotantojen tulevasta tyylistä.
***
1990-luvun alun lamavuosina kotimainen elokuva vaelsi varjojen mailla. Tuotantoja oli vähän ja yleisömäärät kaikkien aikojen aallonpohjassa. Symbolinen pohjakosketus nähtiin, kun Rauni Mollbergin 4. marraskuuta 1994 teattereihin tullutta Paratiisin lapsia ajettiin ensi-iltaviikonloppuna tyhjille saleille. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla Mollbergin naturalismi oli vetänyt satojentuhansien yleisöjä. Viikon Paratiisin lasten ensi-illan jälkeen saatiin esimakua kotimaisen kaupallisen elokuvan uusista trendeistä. Aleksi Mäkelän ohjaama ja Markus Selinin tuottama Esa ja Vesa – auringonkaskun ratsastajat oli yhdistelmä road movieta ja buddy-elokuvaa, kotimaiselle elokuvalle vieraita toimintagenren alalajeja. ”Lööpissä luki: kotimaisella elokuvalla nolla katsojaa. Siitä oli rehvakasta lähteä liikkeelle”, Selin muisteli ensi-illan tunnelmia elämäkerrassa Markus Selinin – perustuu tositapahtumiin (Tammi, 2019).
Selin (s. 1960) ja Mäkelä (s. 1969) olivat tottuneet ammentamaan esikuvia amerikkalaisesta lajityyppiviihteestä. Ensimmäinen Selinin tuottama elokuva Jäätävä polte (1985) oli puhdasverista kylmän sodan actionia, joka sai laajan levityksen Yhdysvalloissa ja petasi ohjaaja Renny Harlinin Hollywood-uran. Kotimaisten sensuurivaikeuksien ja epäedullisten sopimuksien takia huomiota herättänyt elokuva kaatoi Selinin ensimmäisen tuotantoyhtiön. Tuottaja piti vuosien tauon elokuvanteosta ja keskittyi ravintola-, huvipuisto- ja tv-bisneksiin. Myös itseoppinut elokuvaohjaaja Mäkelä debytoi toimintaelokuvalla, Pertti ”Spede” Pasasen tuottamalla Romanovin kivillä (1993), johon haettiin ytyä tappeluista ja stunt-tempuista.
Tuottaja ja ohjaaja olivat tavanneet 1980-luvun lopulla, Nintendo-pelikoneita kaupitelleen Selinin kaupitellessa tuotteitaan helsinkiläisessä videovuokraamossa työskennelleelle Mäkelälle. 1990-luvun alussa Selinin pyysi Mäkelää ohjaamaan mainoksia Planet Fun Fun -huvipuistolleen. Romanovin kivien valmistuttua ohjaaja näytti sen ennen ensi-iltaa Selinille. ”Markus tuli teatteriin, eikä sanonut näytöksen jälkeen oikein mitään. Vähän myöhemmin Markus pyysi käymään toimistollaan, ja siellä hän kysyi, että mitä ruvetaan tekemään. Siis mitä ruvetaan tekemään, ihmettelin, ja Markus siihen sitten, että mitä leffaa ruvetaan tekemään yhdessä”, Mäkelä kertoo Selinin elämäkerrassa.
George Roy Hillin westerniltä Butch ja Kid – auringonlaskun ratsastajat (1969) nimensä loppuosan kopioinut Esa ja Vesa oli Mäkelän ja Selinin ensimmäinen yhteistyö. Buddy-elokuville tyypilliseen tapaan Heikki Vihisen kirjoittama tarina paritti päällepäin ristiriitaiset hahmot, joita yhteiset koettelemukset matkan aikana lähentävät. Vesa (Santeri Kinnunen) on maankuulu ATK-guru, joka suhaa pitkin Suomea korjaamassa käyttöliittymiä. Menestyjän mielenrauha katoaa, kuin vaimo (Aino Seppo) soittaa kesken työmatkan ilmoittaakseen lähtevänsä naapurin lipevän kreikkalaisgigolon (Teemu Lehtilä) ja vievän 7-vuotiaan tyttären (Emmi Parviainen) mukanaan. Oulusta kohti Helsinkiä kaahaava takakireä tietokonenörtti törmää autollaan Esaan (Juha Veijonen). Vankilasta vasta vapautunut mies pakenee entisiä rikostovereitaan vohkittuaan yhteisen ryöstösaaliin. Matkalla Esa ryöstää pankin, tehden myös Vesasta epäillyn. Mukaan pakomatkalle lähtee myös Esan satunnaistyttöystävä Margit (Minna Pirilä). Kolmikko ajaa kohti Helsinkiä perässään poliisit ja rosvot.
Jäätävän poltteen ja Romanovin kivien tavoitellessa kovapintaisten toimintaelokuvien tyyliä Esa ja Vesa yhdistää tuontisapluunoihin perisuomalaista farssia. Syanid-yhtyeen keikka ja sitä seurannut takaa-ajo, jossa rokkarit jahtaavat keikkabussinsa varastaneita Esaa ja Vesaa mopoilla on suomalainen versio toimintakomediasta. Vesa Vierikon esittämä salakuljettaja, joka myy kaikkea ”perseestä perämoottoriin” nostaa komiikkakertoimia ja laukoo ikimuistoisimmat repliikit. Karikatyyrejä vilisevä hahmokaarti ja absurdien tilanteiden virta saa pohtimaan, kuinka tosissaan lopputuote on toivottu otettavan. Vitsailun ja sekoilun lomassa Kinnusen ja Veijosen välille viritetään vilpitöntä kaverikemiaa, joka saa molemmat tekemään uhrauksia.
Tuottajana Selin ei tyytynyt katsomaan elokuvantekoa etäältä. ”Se [Selin] oli melkein joka päivä kuvauksissa ja puuttui yksittäisiin kuviinkin”, Mäkelä on kertonut. Elokuvan apulaisohjaajana työskenteli seuraavan vuosikymmenen keskeiseksi ohjaajaksi noussut Aku Louhimies. Esan ja Vesan suurimmat ansiot ovat onnistunee pääosanvalinnat ja tiivis rytmi. Varsinkin Veijonen saa reteään rosvoonsa antisankarin karismaa. Onnistuminen toi näyttelijälle Jussi-palkinnon ja petasi tietä Mäkelä/Selin-elokuvien vakiohahmona.
Toimintaelokuva tempo sai kehuja aikalaiskriitikoilta. ”Mäkelä ohjaa joustavasti ja nasevasti. Hänen elokuvansa kulkee kohtauksesta toiseen luontevammin kuin kotimaisessa elokuvassa on tapana. Tie-elokuvan kliseitä on paljon, mutta niiden käyttö on tietoista ja useimmiten nokkelaa”, Pertti Avola kirjoitti Helsingin Sanomissa 12.11.1994. Hän näki ”puhdaspiirteisen road-movien” enteenä: ”Mikäli kotimainen elokuva aiotaan nostaa nykyisestä katsojalukumontusta, hyvin tehty ja nykyaikainen viihde on yksi keino. Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat on oikealla tiellä.”
Esa ja Vesa sai elokuvateattereissa vain 18 211 katsojaa. Luku jäi pettymykseksi ja elokuva ainoaksi, jonka Selin tuotti Harlin/Selin Productions Oy:n nimissä. Vuonna 1995 hän perusti uuden tuotantoyhtiön, Solar Filmsin. Vuonna 1999 Mäkelän Solarille ensimmäisen elokuvan: modernin puukkojunkkarikuvauksen Häjyt. Siitä tuli 327 600 katsojan suurmenestys ja yksi kotimaisen elokuvan uuden nousukauden käynnistäjistä. Vuonna 2024 Selin tuottaa ja Mäkelä ohjaa menestyselokuvalle jatko-osaa. Häjyt 2, The New Generation -työnimellä tehty elokuva saa ensi-iltansa vuonna 2025, jolloin Suomen menestyneimpänä elokuvien tuotantoyhtiönä pitkään vaikuttanut Solar Films täyttää 30 vuotta. Häjyt 2 on Mäkelän ja Selinin neljästoista yhteinen elokuva. Kaksikon elokuvien keskeisinä elementteinä ovat toistuneet vaihtelevina sekoituksina rikos, toiminta ja komedia, Esan ja Vesan valmistusaineet.
Esa ja Vesa toi Mäkelälle uran toistaiseksi ainoan parjaan ohjaajan Jussin. Ohjaaja ei pitänyt elokuvapalkintoa suuressa arvossa. ”Mielikuvani oli, että Jussit jaetaan K13:n [Suomen elokuvasäätiön elokuvateatteri Katajanokalla] kulmalla verkkarit jalassa ja pystit annetaan kaikille, keitä siellä on. Sitten lähdetään Kosmokseen dokaamaan”, Mäkelä kertoo kirjassa Sitkeä Jussi – 80 vuotta elokuvaa, kriisejä ja tähtiloistoa (Docendo, 2024).
3. maaliskuuta 1995 edellisen vuoden parhaat kotimaiset palkittiin helsinkiläisessä Lord Hotellissa. Mäkelä muistelee palkinnot jakaneen Filmiauran puheenjohtajan Jukka Vilhusen avanneen tilaisuuden puheella, jossa hän edellisen elokuvavuoden huonoa tasoa. ”Haukuttiin ensin kaikki sen vuotiset elokuvat, ja sitten ruvettiin palkitsemaan niitä. Ajattelin, että tämähän on suomalainen tapa palkita: te olette kaikki paskoja, mutta nostetaan teistä muutama esille”, Mäkelä kertoo Sitkeä Jussi -kirjassa. Ohjaajan ja Juha Veijosen Jussit nostivat Esan ja Vesan tekijöiden juhlamieltä ja loppuilta meni tekijäporukalla railakkaasti. ”Veijosen Jussi hajotti Jussinsa illan aikana, aamulla siitä ei ollut kuin rautalankaa jäljellä”, Mäkelä kertoo.
– Matti Rämö 24.4.2024.
Lähteinä muun muassa:
Matti Rämö & Anton Vanha-Majamaa: Sitkeä Jussi – 80 vuotta elokuvaa, kriisejä ja tähtiloistoa (Docendo, 2024).
Veli-Pekka Lehtonen: Markus Selin – Perustuu tositapahtumiin (Tammi, 2019)
