ANERCA – ELÄMÄN HENGITYS (2020)

Ohjaaja
Johannes Lehmuskallio, Markku Lehmuskallio
Maa
Suomi
Kesto
87 min
Teemat
Kopiotieto
DCP
Lisätieto
näytöksen alustaa Tintti Klapuri
Ikäraja

Elämä hengittää ja sitä on kahdenlaista: toinen pitää yllä elämää, toinen ilmaisee olemassaoloa. Arktisen alueen ihmisen maailma saa Johannes ja Markku Lehmuskallion elokuvakertomuksessa tuekseen musiikin, tanssin ja performanssin.

***

Markku Lehmuskallio:

”Anerca, elämän hengitys on elokuva arktisen alueen alkuperäiskansojen hengityksestä. Hengitystä on kahdenlaista, on elämää ylläpitävää hengitystä ja olemassaoloa ilmaisevaa hengitystä.

Inuiittien kielessä runon synnyttämistä merkitsevä sana on sama sana kuin sana hengittää. Sana on johdannainen sanasta anerca. Anerca merkitsee sielua, elämän hengitystä.

Kun henkilö, yhteisö tai kansa hengittää olonsa riemua tai tuskaa, se ilmituo jotain, joka on irti arkipäivästä tai on syvällä arkipäivässä ja joka on hengittäjälle tärkeää, se on elämän hengitystä.

Elokuvassa Anerca, elämän hengitys arktiset kansat hengittävät.”

 

Markku Lehmuskallion haastattelusta:

Markku ja Johannes Lehmuskallion ohjaama Anerca – elämän hengitys kertoo pohjoisella napapiirillä Suomen, Ruotsin, Norjan, Grönlannin, Kanadan, Alaskan ja Venäjän valtioiden rajojen sisäpuolella elävistä alkuperäiskulttuureista. Nämä kulttuurit eivät ole näitä rajoja piirtäneet. Oikeuksia on loukattu. Esi-isiltä peritty elämäntapa on pääosin nujerrettu, mutta ihmisten sisäistä maailmankuvaa ei ole onnistuttu tuhoamaan, ainakaan vielä.

Markku Lehmuskallio: ”Ensin oli tarkoitus tehdä elokuva maasta, mitä maa merkitsee alkuperäiskansoille, mutta siihen ei järjestynyt rahoitusta. Sitten poikani Johannes Lehmuskallio sanoi, että tehdään rummusta elokuva, joka kertoo arktisilla alueilla elävistä alkuperäiskansoista musiikin ja heidän uloshengityksensä välityksellä. Saimme rahoituksen ja aloimme tehdä tätä elokuvaa. Materiaali on koottu suurimmaksi osaksi siitä, mitä minä, Johannes ja kanssani työskennellet ihmiset olemme vuosien aikana kuvanneet. Käytimme myös arkistomateriaalia. Pyrimme lopputulokseen jossa ihminen ja luonto, ihmisen hengitys ja luonnon elementit keskustelevat keskenään.”

– Pilvi Meriläinen/Film-o-Holic 2020.