Notarin tunnetuin ja intohimoisin draama on feministinen kuvaus alaluokkaisesta Nanninellasta, joka pakotetaan avioliittoon. Nanninella suostuu ainoastaan pelastaakseen rakastajansa murhasyytteeltä. Aikakautensa suositusta kappaleesta tarinansa ammentavan elokuvan kanssa nähdään fasistien sensuurin kohteeksi joutunut, vajaana säilynyt suuri varkauden, murhan ja rakkauden melodraama Fantasia ’e surdato.

***

Suosittuun napolilaiseen lauluun „A Santanotte“ perustuva saman niminen elokuva on säilyneenä harvinainen esimerkki naisohjaaja Elvira Notarin tuotannosta tuotantoyhtiössä Dora Film. Elokuva voitiin restauroida vuonna 2008 kahdesta säilyneestä lähteestä, joista toista säilytettiin National Film Libraryssä ja toista George Eastman Housessa Yhdysvalloissa.

Rosè Angione, Elvira Notarin näyttelijäkoulun oppilaita, esitti palvelijatar Nanninellaa, tyttöä jota hänen isänsä oli paitsi kohdellut huonosti, myös käyttänyt hyväkseen. Hänet pakotetaan avioliittoon, jota hän ei hyväksy, mutta suostuu pelastaakseen rakastajansa murhasyytteeltä. Napolilaisten draamojen tapaan – niitä sanotaan intohimoisiksi populaareiksi draamoiksi – elokuvan tarina on lopultaan synkeä: Nanninella kokee kohtalonsa jo hääyönä.

A Santanotte kuvaa poikkeuksellisesti alempia yhteiskuntaluokkien naisia, ja käy kiinni radikaalisti väkivaltaan, jota patriarkaalinen kulttuuri ylläpiti.

– Jari Sedergren 2019 lähteenään Cinema Ritrovaton (2019) katalogi

Fantasia ’e surdato

Hurmaava kukkakauppias tarjoaa miehille ”puutarhansa ja intohimonsa kukkia”. Giggi antautuu naisen viettelykselle, mutta joku muu varastaa hänen rakkaansa sydämen. Giggi asuu äitinsä ja veljensä luona, jonka kanssa hän työskentelee verstaalla. Hän rakastuu jälleen uuteen naiseen, kokeneeseen ja kevytkenkäiseen Rosa-nimiseen neitoon, joka myös hylkää miehen. Giggi varastaa veljensä tienestejä äidiltään ja häpeän vallassa tekee itsemurhan. Hän jättää jälkeensä viestin, jossa pyytää rakastettuaan toimittamaan jättämäänsä korut äidilleen. Rosa pitää kuitenkin viestin itsellään ja syyttää Gennariello-veljeä Giggin kuolemasta. Gennariello joutuu vankilaan, mutta saa armahduksen ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi rintamalle ja hän haavoittuu palvellessaan maataan. Katumus saa kuitenkin vallan ja Rosa tunnustaa tekonsa veljesten äidille ja antautuu poliisille. Gennariello kotiutuu ja vierailee äitinsä kanssa veljensä haudalla.

– Karola Gramannin ja Heide Schlüpmannin esittelyn mukaan (Il Cinema Ritrovato -katalogi 2018)