LET THE CORPSES TAN (2017)

Laissez bronzer les cadavres
Ohjaaja
Hélène Cattet, Bruno Forzani
Henkilöt
Elina Löwensohn, Stephane Ferrara, Bernie Bonvoisin
Maa
Ranska/Belgia
Tekstitys
English subtitles
Ikäraja
K16
Kesto
92 min
Teemat
Kopiotieto
DCP
Lisätieto
Jean-Patrick Manchetten ja Jean-Pierre Bastidin romaanista

Vorot ovat vohkineet messevän kultasaaliin. Tilanne eskaloituu nopeasti koko päivän mittaiseksi tulitaisteluksi rosvojen ja poliisien välillä syrjäisessä Välimeren kylässä. Ranskalaisten Hélène Cattet’n ja Bruno Forzanin suonissa virtaa verellä väritetty italialainen elokuva.

***

Belgialaistuneen ranskalaispariskunnan Hélène Cattet’n ja Bruno Forzanin elokuva Laissez bronzer les cadavres (Let the Corpses Tan) on saanut mainetta siitä, että se on omaperäisyydessään onnistunut kirjallisuussovitus ranskalaista rikoskirjallisuutta uusineiden Jean-Patrick Manchetten ja Jean-Pierre Bastidin samannimisestä romaanista, joka ei heitä hukkaan hiukkastakaan katsojan elokuvallisesta kokemuksesta. Elokuvan tarina iskee herkeämättä Manchetten ja Bastidin kellontarkassa asetelmassa, mutta ohjaajaparin visuaalinen ilme omassa erikoisuudessaan tuo tilanteisiin ylimääräisiä merkityksien tasoja, jotka saattavat elokuvan kokonaisuuden vertailukelpoiseksi monien suurten ohjaajien (Nicolas Roeg, Brian de Palma, Dario Argento) rinnalle.

Ohjaajapariskunnasta on muotoutunut Amer (2009) ja L’etranger couleur des larmes de ton corps (2013) -elokuvien myötä (genre)auteureja, jotka katsovat elokuvan olevan lähinnä sellaisten kuvien ja äänien spektaakkelia, joka on omiaan synnyttämään tunteita ja ajatuksia. ”Ei psykologiaa, pelkkää toimintaa”, Forzani tiivisti näkemyksensä Cinema Scope -lehden haastattelussa.

Historiallinen yhteys giallo-perinteeseen on ollut heidän töilleen tehdyille tulkinnoille ominaisin havainto. Tälläkin kertaa ohjaajien käyttämät intertekstuaaliset ja visuaaliset viitteet ovat helposti bongattavissa: he ovat itse maininneet eräiden kohtauksien alkuperäksi esimerkiksi Sergio Corbuccin elokuvat Mercenary (1968) ja Django (1966), eivätkä ne olleet ainoita. Ohjaajapari muuntaa nämä kohtaukset omien sanojensa mukaan ”eroottisiksi esityksiksi”.

Laissez bronzer les cadavres kuvattiin Korsikassa, filminä käytössä oli super 16 mm. Filmi oli käytössä, koska ohjaajat olivat pettyneet digitaaliseen kokeiluunsa kokoomaelokuvan ABC of Death –episodissa Orgasm (2012). Kuvauspaikkana oli Korsikan mäet, joihin pääsi vain helikopterilla tai jalkaisin. Matka kuvauspaikalle vei kaksi tuntia suuntaansa joka päivä kolmen viikon ajan. Korsika oli parempi paikka kuin romaanin alkuperäispaikka lähellä Pont-Saint-Espritiä. ”Korsika oli parempi, koska se oli niin kaunis… [] Muut paikat ovat lähinnä harmaata kalliota, eikä se ole lainkaan värikästä. Tällaisessa elokuvassa sellainen köyhyys ei ole kelvollista.”

– Eri lähteitä käyttäen Jari Sedergren 2020