AMER (2009)

Ohjaaja
Hélène Cattet, Bruno Forzani
Henkilöt
Marie Bos, Charlotte Eugène Guibeaud, Cassandra Forêt
Maa
Ranska/Belgia
Tekstitys
English subtitles
Ikäraja
K16
Kesto
90 min
Teemat
Kopiotieto
35 mm

Amer kertoo Anan kolmesta elämänvaiheesta. Pikkutyttönä hän kohtaa kuolleen isoisänsä, jonka ruumiille isoäiti suorittaa outoja rituaaleja. Teininä Ana herää seksuaalisuuteensa ja käy valtataisteluun prätkäjengin kanssa. Viimeisessä osassa Ana palaa kotiin ja kohtaa mustia hanskoja ja partaveistä käyttävän psykopaatin.

***

Hélène Cattet ja Bruno Forzani neo-gialloksi – oikein tai väärin – nimetty suuntaus sai alkunsa palkitun Amer-elokuvan (2009) kautta. Amer liitettiin yleisesti Eurohorror (Euro Horror)-suuntaukseen, joka sisältää wikipediatasolla luetellen 25 eri maan kauhuelokuvia. Tietysti suuntaus pitää sisällään myös transnationaaleja elementtejä, onhan esimerkiksi ohjaajaparivaljakko Cattet ja Forzani, aviopari muuten, belgialaistuneita ranskalaisia.

Belgialainen tuottaja Eve Commenge perusti uuden yrityksen tuottaakseen Amerin. Ohjaajat halusivat kuitenkin laajempaa tuotantopohjaa ja etsivät yhteistyökumppaneita Ranskasta. Vaikka kokoon saatiin ensi vaiheessa vain kolmannes suunnitelluista tuotantorahoista, tuottajat uskaltautuivat leikkiin ja projekti saatiin käyntiin. Varmuutta antoi se, että ohjaajilla oli kokemusta kengännauhabudjeteilla tehdyistä lyhytelokuvista.

Kustannuksia laskeakseen elokuvan valmistelutyöt kuvattiin digikameralla ja ohjaajat esittivät niissä kaikkia rooleja. Kun filmaus sitten alkoi oikeiden näyttelijöiden kanssa, mikään ei tullut vastaan yllätyksenä. Kuvaukset vietiin läpi Ranskan Rivieralla ja Belgiassa 39 päivässä.

Amerin vastaanotto Euroopassa ja Yhdysvalloissa oli voittopuolisesti positiivista. Yhteydet historialliseen gialloon, erityisesti Dario Argentoon ja Mario Bavaan, nousivat esille, mutta elokuvan visuaalisuudella nähtiin olevan erityistä esteettistä painoa – vertausta haettiin jopa Andrei Tarkovskin Peilistä. Jutun kuljetusta kuvattiin häikäilemättömän röyhkeäksi ja jopa surrealistiseksi, sensuaaliseksi, intiimiksi ja eroottiseksi. Kritiikkiä tuli lähinnä huumorista tai sen puutteesta. Elokuvassa on poikkeuksellisen paljon erikoislähikuvia.

– Jari Sedergren 2020