Virolaisen mykkäkauden valopilkku Kire lained on viihdyttävä ja tyylipuhdas seikkailuelokuva. Toimittaja sekaantuu viinaa salakuljettavien roistojen rinkiin, ja vaikka Suomea ei elokuvassa mainitakaan, salakuljetuksen laajempana kontekstina toimii Suomen kieltolaki ja viinaralli Virosta Suomeen.

Tyylillisesti eheä ja teknisesti ansioitunut kansainvälinen yhteistuotanto oli näyttelijänä aikaisemmin kunnostautuneen saksalaisen Vladimir Gajdarovin esikoisohjaus. Yksi elokuvan todellisista vetonauloista on Slovenian ensimmäinen elokuvatähti Ita Rina (Erotikon, Tonka of the Gallows). Maagisen valovoimainen näyttelijätär aiheutti elokuvan ilmestymisaikoihin Tallinnassa varsinaisen kaaoksen ja autokolareita, kun ihmiset yrittivät nähdä vilauksen tähdestä.

Musiikista vastaa amerikkalaisia blues- ja roots-vaikutteita yhdistelevä Lena & The Slide Brothers Trio: Lena Lindroos, basso, Matti Kettunen, kitarat, Raine Kokkinen, rummut, perkussiot.

***

Kire lained oli Viron ensimmäinen kansainvälinen yhteistyötuotanto, se valmistui venäläisnäyttelijä Vladimir Gajdarovin Saksassa vastaperustetun tuotantoyhtiön ja virolaisyhtiö Urania-Filmin (perustettu 1930) kollaboraationa. Urania-Filmin perusti silloisen Fox-yhtiön Viron edustaja, Richard Ley, mukana olivat myös Sigrid Ley ja Roman Birkenberg (kaikki kolme olivat Viron asukkaita ja kansalaisia). Kire lained jäi molempien yhtiöiden ainoaksi tuotannoksi. Elokuva oli myös esikoisohjaus miespääosaa esittävälle Vladimir Gajdaroville (1893–1976). Gajdarov aloitti näyttelijäuransa vuonna 1914 Moskovan akateemisessa taideteatterissa ja esiintyi useissa venäläisissä elokuvissa aina vuoteen 1918 asti (mm. merkittävä rooli vuoden 1917 Isä Sergius -elokuvassa). Vuonna 1920 opetuskansankomissariaatti Anatoli Lunatšarski lähetti Gajdarovin ja hänen kollegansa Olga Gsovskajan (pariskunta meni naimisiin vuonna 1926) kiertävän teatteriryhmän mukaan esittämään venäläisiä klassikoita ja kabareeta Baltian maihin ja Berliiniin. Vuoden 1954 omaelämäkerrassaan Gajdarov kertoo, että Fox-yhtiö houkutteli häntä ja Gsovskajaa Amerikkaan jo vuonna 1921, mutta kaksikko kieltäytyi tarjouksesta; on arveltu kuitenkin, että tämä kohtaaminen edesauttoi Gajdarovin myöhempää yhteistyötä Richard Leyn ja kumppanien kanssa. 1920-luvulla Gajdarov näytteli useissa merkittävissä saksalaisissa elokuvatuotannoissa, kuten Dreyerin Rakastakaa toisianne (Die Gezeichneten, 1921), Murnaun Palava pelto (Der brennende Acker, 1922), Mayn Rakkauden murhenäytelmä (Tragödie der Liebe, 1923) ja Geninan Valkoinen orjatar (Die weisse Sklavin, 1927).

Kire lainedissa nähdään myös slovenialaisnäyttelijätär Ita Rina, jonka huikeaa roolisuoritusta Karl Antonin Tonka Sibenicessä samalta vuodelta pidetään yhä korkeassa arvossa. Muissa rooleissa nähdään sekä saksalaisia että virolaisia näyttelijöitä, mm. aikansa eturivin Viron teatteri- ja elokuvatähtiä kuten Hugo Laur ja Ants Eskola.

Kire lained on klassinen seikkailuelokuva, joka keskittyy tuolloin hyvin merkittävään ja ajankohtaiseen aiheeseen – viinan salakuljettamiseen Virosta Suomeen. Intohimoiset sydämenasiat ovat kuitenkin ratkaisevassa osassa elokuvan juonessa. Kirjailija Rex Ronney (Gajdarov) matkustaa Viroon yhdessä journalistiystävänsä Raimondon (Ernst Falkenberg) kanssa kerätäkseen tietoa Suomenlahden salakuljettajista romaania varten. Päästäkseen sisäpiiriin, Rex soluttautuu salakuljettajien joukkoon tekeytymällä varkaaksi ja pian hänestä tulee luottomies viinaparoni Jaan Kõlgisille (Fritz Greiner). Uudelle tulokkaalle annetaan tehtäväksi viedä suurlasti Loksan rannalle, mutta rajavartiosto saa vihiä suunnitelmasta ja pidättää salakuljetuslaivan kapteenin Brattin (Hugo Laur). Hän ilmiantaa Kõlgisin ja hänelle työskentelevän Mart Martensin (Raymondo van Riel), joka on ajautunut salakuljetusbisnekseen Kõlgisille velkaantumisen johdosta, sekä isäänsä auttavan Martensin tyttären Bettyn (Ita Rina). Rexin ja Bettyn rakastuttua mies yrittää pelastaa tytön. Kiinnijäämisen pelossa Kõlgis ja koronkiskuri (Hugo Döblin) pakenevat neutraaleille vesille mukanaan Martens ja Betty ja Rex yrittää vapauttaa rakastettunsa ja tämän isän häikäilemättömän salakuljettajan kynsistä.

Elokuva kuvattiin vuoden 1930 kesällä Tallinnassa ja Pohjois-Virossa, ja se sai näyttävästi ensi-iltansa samanaikaisesti kolmessa teatterissa. Ita Rina oli itse paikalla kaikissa näytöksissä, ja hänen läsnäolonsa huomioitiin innokkaasti paikallisissa medioissa. Berliinin ensi-ilta oli viikkoa myöhemmin.

Itävaltalaissäveltäjä Bert Reisfeld (1906–1991) sävelsi alkuperäismusiikin, elokuva oli hänen elokuvadebyyttinsä. 1930-luvun lopulla hän muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän työskenteli mm. Benny Goodmanille ja Glenn Millerille.

– Maria Mangin Le Giornate del Cinema Muto 2019 esittelytekstin pohjalta