RAJU ROMANSSI (1970)


Tulevan megaohjaajan Richard Donnerin (Ennustus, Superman, Tappava ase) erilaisessa Bronson-filmissä 38-vuotias erotiikkakirjailija rakastuu 16-vuotiaaseen koulutyttöön svengaavassa Lontoossa.
Richard Donner (1930-2021) tunnetaan erityisesti menestysteoksistaan Superman (1978) ja Tappava ase (1987). Alkupään ura ohjaajana oli Donnerilla puolestaan varsin ennalta-arvaamaton. Tehtyään elokuvan Suolaa ja pippuria (1968) ja työstettyään episodit The Banana Splits Adventure Houriin (1970) Donner tarttui uuteen projektiin ja tuloksena syntyi Raju romanssi (1970), pääosassa Charles Bronson. Bronson oli tähdittänyt jo aikaisemmin Donnerin ohjausta X-15 lähtövalmis (1961).
Yhteistyö nimeltä Raju romanssi sijoittuu elokuvan alussa svengaavaan, 1970-luvun taitteen Lontooseen ja kuvaa Bronsonin esittämän Scott Wardmanin, 38-vuotiaan amerikkalaisen erotiikkakirjailijan ja 16-vuotiaan Susan Georgen esittämän koulutyttö Twinkyn romanssia. Epätodennäköinen pariskunta avioituu, matkaa New Yorkiin ja asettuu elämään yhdessä. Vaikka Twinky rakastaakin Scottia, hän myös huomaa, mikseivät nuoret tytöt nai useammin itseään vanhempia miehiä.
Sekä Donnerin että Bronsonin uran hämäräperäiseksi outolinnuksi jäänyt filmatisointi tuo aihepiiriltään väistämättömästi mieleen niin Nabokovin Lolita-teoksen kuin Stanley Kubrickin elokuvaversionkin. Lisäksi ohjaustyö on eräänlainen mod-aikakauden versio aiheesta, kuvaahan Raju romanssi omalta osaltaan brittiläistä aikakautensa nuorisokulttuuria. Aiheestaan huolimatta Raju romanssi ei sisällä juurikaan rohkeita kohtauksia. Susan George (oikealta iältään 19) on paljon luontevampi ja sopivampi rooliinsa leikkisänä, tanssivana Twinkynä kuin Bronson, joka on parempi toiminnallisissa osissa. Kovapintaista roolihahmoa tulkitessaan Bronson on selkeästi enemmän kotonaan kuin näytellessään teini-ikäisen kanssa samoissa kohtauksissa. Kuitenkin roolisuoritus ja elokuva erottautuvat juuri selkeän erilaisuutensa vuoksi Bronsonin uralla. Huomioitavaa on, että Bronson teki uransa kannalta tärkeän työn Väkivallan vihollinen (1974) vain neljä vuotta myöhemmin.
Raju romanssi, josta alun perin piti tulla komedia ei sellaisenaan ole tarpeeksi hauska, mutta ei vakuuta draamanakaan. Näin ollen Donnerin elokuva ei täydellisesti saavuta tavoitteitaan. Epäonnistumisistaan huolimatta kokonaisuus on kuitenkin mielenkiintoinen. Aihepiirinsä Raju romanssi kantaa kaiken kaikkiaan hyvin. Vaikka Bronson vaikuttaa hämmentyneeltä Donnerin ohjauksessa, on elokuva selkeästi Susan Georgen roolisuorituksen ansiosta näkemisen arvoinen. Myös elokuvan sivuosanesittäjät hurmaavat rooleissaan. Raju romanssi on lisäksi suositeltavaa katsottavaa kaikille Richard Donnerin faneille ja mielenkiintoiseksi siitä tekee se, että siinä ohjaajan taidot ovat selkeästi kehittyneet verrattuna aiemman uran saavutuksiin.
– Bonehead XL:n (zachsfilmthoughts.blog.com) mukaan Joona Hautaniemi 30.11.2021