TENET (2020)
Vuoden 2020 odotetuin ensi-iltaelokuva, Christopher Nolanin Tenet (2020), saapuu Kino Reginaan 70 mm -erikoisnäytöksiin heinäkuussa. Kansainväliseen vakoilumaailmaan sijoittuva, eri aikatasoissa seikkaileva toimintaspektaakkeli seuraa nimettömän CIA-agentin (Washington) tehtävää pelastaa maailma aseenaan aikamatkustus ja yksi sana: ”Tenet”. Ohjaajan pitkäaikaisen yhteistyökumppanin, kuvaaja Hoyte van Hoyteman taidokas kädenjälki ja henkeäsalpaavat toimintajaksot pääsevät kunnolla oikeuksiinsa 70 mm -formaatissa.
***
”Time Runs Out”.
Tenet on mahtaileva globaali superseikkailu ja futuristinen vakoiluthrilleri, josta ei puutu apokalyptista resonanssia eikä filosofisia ulottuvuuksia. Christopher Nolan on teknologis-arkkitehtonisen elokuvasuuntauksen edustaja, joka on samalla kokeellisten aikamuotojen avantgardisti. Hänen tuotantoaan voi verrata J. B. Priestleyn aikanäytelmien sarjaan. Memento oli muistinäytelmä, Insomnia unettomuusnäytelmä, The Prestige illuusionäytelmä, Inception uninäytelmä ja Interstellar aikatunnelinäytelmä. Tenet on ajan kääntämisen näytelmä. Kaikki jäsentyy Bond / Batman –tyyppiseen megalomaaniseen seikkailutarinaan. Erikoisagentti kohtaa superroiston, jonka aie on maailman tuhoaminen. Hänen motiivinsa ovat vaikeaselkoisia, mutta hänen mottonsa eivät: ”Ellen saa sinua, kukaan muukaan ei saa” ja ”Kun kuolen, maailma kuolee kanssani”.
Tenet on vanhan elokuvagenren, supertoimintaseikkailun, jatkoa suoraan alenevassa polvessa. Lajityypin isä oli Victorin Jasset, joka alkoi tehdä vuonna 1908 Éclair-yhtiöllä sellaisia elokuvia kuin Nick Carter contre Zigomar. Nerokkaat ryöstöt, katamaraanitakaa-ajot ja benjihypyt ovat sitä perua. Mutta emme ole ennen nähneet luotien lentävän vastasuuntaan emmekä autotakaa-ajoja, joissa vihollisen auto sinkoutuu takaperin tulevaisuudesta.
Rinnakkaistodellisuus tunkeutuu omaamme. Meidät kutsutaan aikatunneliin, jossa toiminta kääntyy nurin. Tunnelissa meitä uhkaa mahdollisuus kohdata itsemme ja jopa joutua tulitaisteluun itsemme kanssa. On kuitenkin voimassa kielto: omaa tulevaisuuden minää ei saa koskea. Esiin tulee isoisän paradoksi: mitä tapahtuu, jos tapamme esi-isämme. Seikkailu tapahtuu kaksikaistaisella käytävällä, jolla aika kulkee eteenpäin ja taaksepäin. Roiston superase on entropian kääntäminen vastakkaiseen suuntaan. Ase on katastrofaalisempi kuin ydinsodan uhka.
Kvanttiaikakauden fantasian ohella Tenet on näky pääomasta 2000-luvulla. Superroisto Andrei Sator on venäläinen oligarkki, maailman mahtavin mies. Toiminnan keskiössä ovat vapaasatamat, veroparatiisit, sveitsiläiset pankkitilit, yksityissuihkukoneet ja korkean turvaluokituksen eliittiosoitteet. Myös taidekaupalla on keskeinen osuus, ja taideväärennöstapaus on tehnyt naispäähenkilö Katista Satorin kiristyksen uhrin. Aika on rahaa: rahalla voi ostaa tulevaisuutta, ja ajan kääntämisen kautta menneisyyttäkin. Tenet on dystooppinen fantasia moraalikadosta.
Interstellarin tesserakteissa ja Tenetin kaksisuuntaisilla ajan moottoriteillä Nolan avaa elokuvalle uusia ulottuvuuksia. Uskaliaasti Nolan pidättyy emotionaalisesta samastumisesta ja vetoaa vain aisteihin ja älyyn. Nolan-efekti on samanaikaisesti kiehtova ja vieraannuttava. Se ei ole brechtiläistä, mutta silti Tenet tuo mieleen Kuhle Wampen loppusanat: ”Kenen tulevaisuus on tulevaisuus? Kenen maailma on maailma?”
– Antti Alanen 8.7.2021 (Antti Alanen Film Diary 26.8.2020)
Latinankielinen Sator-palindromi esiintyy lukuisissa historiallisissa kohteissa kuten Pompejin raunioissa ja Oppèden Sator-pihalla. Viisirivisen palindromin voi lukea pysty- ja vaakasuuntaan ja etu- ja takaperin, sisältäen aina sanat SATOR AREPO TENET OPERA ROTAS.