EINO RUUTSALON MAINOKSIA JA MATKAILUELOKUVIA (1960-72)

Ruutsalo rahoitti vapaat elokuvansa tekemällä mainos- ja tilauselokuvia ”avaimet käteen”-periaatteella. Kaupungin matkailuelokuvien ideakilpailun voittanut Sinisilmäinen Helsinki maalailee modernistista kuvaa merellisestä pääkaupungistamme. Suomen Matkailuliitolle tehdyssä elokuvassa Herra Adam käy Suomessa toimistorutiineihin kyllästynyt amerikkalainen liikemies kysyy tietokoneelta neuvoa stressiinsä ja saa kehotuksen lähteä Suomeen. Toisessa Suomen Matkailuliiton tilaamassa elokuvassa Finland ABC suomalaista elämänmuotoa esitellään nokkelasti aakkosittain. Alvar Aalto on esimerkki Ulkoministeriön tilaamista kulttuuridokumenteista.

***

Eino Ruutsalon mainos- ja matkailuelokuvia 1960–72

Eino Ruutsalo rahoitti vapaat elokuvansa ja filmikokeilunsa tekemällä mainos- ja tilauselokuvia ”avaimet käteen”-periaatteella. Tilaaja sai toivomastaan aiheesta sovittuun kokonaishintaan elokuvan, jonka tuotannosta ja taiteellisesta toteutuksesta Ruutsalo vastasi.

Boston

Suomi 1960. Tuotanto: Aarne Syväpuro. VET: A-9895 – VV – 20 m

Apu – ilman reseptejä

Suomi 1960. Tuotanto: Eino Ruutsalo. VET: A-10412 – VV – 14 m

Amar-Kissa

Suomi 1961. Tuotanto: Eino Ruutsalo. VET: A-10793 – VV – 7 m

Pantteri-pastilli

Suomi 1961. Tuotanto: Eino Ruutsalo – Chymokselle. VET: A-11225 – VV – 7 m

Telefunken

Suomi 1961. Tuotanto: Eino Ruutsalo. VET: A-11495 – VV – S – 14 m

Porilainen

Suomi 1961. Tuotanto: Eino Ruutsalo. VET: A-11694 – VV – S – 14 m

Mexi

Suomi 1961. Tuotanto: Eino Ruutsalo. VET: A-11987 – VV – S – 7 m

Uudenlaista elokuvailmaisua etsiessään Eino Ruutsalo käytti myös muutamissa mainosspoteissaan kokeellisen elokuvan keinoja, kuten erilaisia kameratrikkejä sekä raaputusta ja maalausta suoraan 35 mm filmin emulsiokalvolle. Kokeellisiksi mainoselokuvikseen Ruutsalo laski filmit Boston (1960), Apu (1960), Amar (1961), Pantteri (1961), Telefunken (1961), Porilainen (1961) ja Mexi (1961). Tuon ajan tapaan Ruutsalon mainosspotteja esitettiin elokuvateattereissa näytösten alussa sekä televisiossa MTV:n (Oy Mainos-TV-Reklam Ab) ohjelmien yhteydessä. Ruutsalon kokeelliset mainoselokuvat näyttävät yhä esteettisesti niin kesyttömiltä, että tämän päivän mainostajat luultavasti hyllyttäisivät ne liian erikoisina.

Sinisilmäinen Helsinki / Det blåögda Helsingfors

Suomi 1963. Tuotanto ja ohjaus: Eino Ruutsalo – Helsingin kaupungille. Käsikirjoitus: Timo Kylmälä. Kuvaus: Timo Tanttu. Musiikki: Otto Donner. Selostaja: Esko Mustonen. Helsingin ensi-ilta: 31.1.1964 Rex, Tuulensuu (Maunu Kurkvaaran Naiset-elokuvan alkukuvana). Televisioesitykset: 2.6.1965 Mainos-TV, 10.1.2012 YLE Teema, 13.1.2012 YLE Teema, 15.1.2012 YLE Teema. VET: A-16444 – VV – 490 m

Vuonna 1963 Eino Ruutsalo voitti Helsingin kaupungin järjestämän ideakilpailun matkailunedistämisfilmistä, jonka toivottiin edustavan ”jotakin aivan uutta”. Ruutsalo toimi elokuvassa tuottajana ja ohjaajana, käsikirjoituksesta vastasi toimittaja Timo Kylmälä ja kuvauksesta valokuvaaja Timo Tanttu.  Sinisilmäinen Helsinki maalailee merellisestä pääkaupungistamme modernistista kuvaa Otto Donnerin elegantin jazzmusiikin säestyksellä. Kaupungin uusinta arkkitehtuuria edustavat elokuvassa muun muassa Aarne Ervin suunnittelema Porthania (1957) sekä Eino Tuompon ja Veli Valorinnan suunnittelema Autotalo (1958). Ruutsalon Helsingissä ollaan kaupungin pulssilla, mitä vauhdikas visuaalinen sommittelu ja kekseliäät kuvakulmat korostavat. Kuvat meren pinnalla välkehtivistä auringonsäteistä tai yöllisen kaupungin neonvaloista lähestyvät abstraktin taiteen estetiikkaa. Paikoitellen nähdään puhallinorkesteri soittamassa saaristolaivan kannella ikään kuin kontrastina uuden ajan sykkeelle. Sinisilmäinen Helsinki on onnistunut sekoitus matkailuelokuvaa ja taide-elokuvaa, joka antaa Helsingistä huomattavasti tuolloista todellisuutta modernimman kuvan.

Martti Savo (Kansan Uutiset) totesi Sinisilmäisen Helsingin palvelevan ”kaikessa epäsovinnaisuudessaan” pääkaupunkimme mainostarpeita paremmin kuin vuosien varrella valmistetut kaavamaiset esittelyfilmit. Myös Helsingin kaupungin matkailuviranomaiset, matkailujärjestöt sekä matkatoimistojen edustajat olivat Ruutsalon elokuvaan tyytyväisiä. Helsingin kiinteistöviraston päällikkö Alpo Lippa tosin epäili, että ”elokuva houkuttelee kaikki maaseudulta Helsinkiin, mikä on paha asia”.

Herra Adam käy Suomessa / Herr Adam besöker Finland

Suomi 1966. Tuotanto, ohjaus ja kuvaus: Eino Ruutsalo – Suomen Matkailuliitolle. Käsikirjoitus: Juha Tanttu. Musiikki: Osmo Lindeman. Piirrokset: Henrik Tikkanen. Pääosassa: Kaarlo Juurela (Mr. Adam). VET: A-19872 – 10% – S – 236 m

Eino Ruutsalo ideoi yhdessä toimittaja Juha Tantun kanssa Suomen Matkailuliiton toimeksiannosta elokuvan, jossa toimistorutiineihin kyllästynyt amerikkalainen Mr. Adam (Kaarlo Juurela) kysyy tietokoneelta neuvoa stressiinsä ja saa kehotuksen lähteä Suomeen. Lennettyään Suomeen hän käy muun muassa paistattelemassa päivää Helsingin Uimastadionilla ja risteilemässä Saimaalla. Matkanteossa ovat apuna taiteilija Henrik Tikkasen tekemät paikallistamispiirrokset, joita näyttämällä Mr. Adam löytää etsimänsä kohteet. Lopuksi Mr. Adam nähdään Kilpisjärvellä Saana-tunturin kupeessa hotellin terassilla kirjoittamassa kotiin postikorttia, jossa hän ilmoittaa jäävänsä Suomeen vielä muutamaksi päiväksi. Vähemmästäkin käy selväksi, että stressi on nyt tipotiessään.

Eirik Udd (Nya Pressen) koki, ettei Herra Adam käy Suomessa sisällä tavanomaista turistipropagandaa ja kehui sitä yhdeksi kauneimmista Suomessa tehdyistä värifilmeistä. Herra Adam käy Suomessa sai valtion vuoden 1966 elokuvapalkinnon. Palkintolautakunta perusteli päätöstään elokuvaan sisältyvällä pyrkimyksellä ilmaisun uudistamiseen sekä sen muita matkailuelokuvia korkeammalla taiteellisella panoksella. Herra Adam käy Suomessa voitti vuonna 1967 Brysselin kansainvälisellä matkailuelokuvien viikolla erikoispalkinnon parhaana ihmisiä käsittelevänä matkailuelokuvana ja vuonna 1968 Jugoslaviassa Kranjin kansainvälisellä urheilu- ja matkailuelokuvien festivaalilla ohjaajapalkinnon.

Finland ABC

Suomi 1969. Tuotanto, ohjaus ja kuvaus: Eino Ruutsalo – Valtion matkailuneuvostolle. Käsikirjoitus: Ruutsalo ja Juha Tanttu. Musiikki: Otto Donner. Matkailuasiantuntijat: Jaakko Paavela ja Bengt Pihlström. VET: A-20473 – VV – 680 m

Herra Adam käy Suomessa sai kolme vuotta myöhemmin jatkokseen Suomen Matkailuliiton Eino Ruutsalolta tilaamaan elokuvan Finland ABC. Edeltäjänsä tavoin sen käsikirjoitus syntyi Eino Ruutsalon ja Juha Tantun yhteistyönä. Elokuvassa esitellään Suomea ja suomalaista elämänmuotoa nokkelasti aakkosittain. A on akrobaatti eli tukkijätkien taitavaa työskentelyä suman purkamiseksi, J on jazzia Porin kesässä, N on nunnia Lintulan luostarissa, P on Ilomantsissa kuvattu Iljan praasniekka, T on tekstiili eli Marimekon kuoseja suomalaisessa kesäluonnossa ja niin edelleen. Vaikka Finland ABC oli suunnattu ulkomaiselle yleisölle, se piirtää samalla kuvan vaurastuvasta Suomesta, jossa kohonnut elintaso ja lisääntynyt vapaa-aika näkyvät muun muassa yksityisautoilun ja kotimaanmatkailun yleistymisenä.

Heikki Eteläpää (Uusi Suomi) katsoi, että Finland ABC välttää kekseliäästi matkailufilmien poljetuimmat polut ja samalla kuitenkin myy Suomea hyvin houkuttelevana. Finland ABC voitti valmistumisvuonnaan Tšekkoslovakiassa matkailufilmien kansainvälisen festivaalin Tourfilm 69:n Grand Prix -palkinnon.

Alvar Aalto

Suomi 1972. Tuotanto ja ohjaus: Eino Ruutsalo – Ulkoasiainministeriölle. Käsikirjoitus: Ruutsalo, Tatu Tuohikorpi ja Juha Tanttu. Selostusteksti: Pekka Suhonen. Musiikki: Erik Bergman. VET: A-21601 – VV – 535 m

1970-luvulla Eino Ruutsalo teki ulkoministeriön tilauksesta joukon kulttuuriaiheisia dokumenttielokuvia, jotka oli tarkoitettu lähinnä Suomen ulkomailla sijaitsevien lähetystöjen käyttöön. Ulkoministeriön tilauksesta valmistui vuonna 1972 Eino Ruutsalon yhdessä diplomaatti Tatu Tuohikorven kanssa käsikirjoittama arkkitehtuuritrilogia Hvitträsk – talo metsässä, Empire Helsingissä ja Alvar Aalto. Näistä kolmesta elokuvasta kiinnostavin on Alvar Aalto, jota Eino Ruutsalon ja Tatu Tuohikorven lisäksi oli käsikirjoittamassa myös Juha Tanttu. Päällisin puolin kyseessä perinteinen arkkitehtimestarin muotokuva, jossa haastatellaan Alvar Aaltoa (1898–1976) ja esitellään tämän keskeisiä töitä. Elokuvaan tuo kuitenkin virtaa Ruutsalon kuvailmaisu, joka hyödyntää vauhdikkaita zoomauksia, kamera-ajoja ja käsivarakuvausta. Lopussa Finlandia-taloa esitellään still-kuvien montaasina, jossa yksityiskohdat sulavat valomereksi. Ruutsalo sai vuoden 1972 arkkitehtuuritrilogiastaan elokuvatuotannon laatutuen.

– Marko Home 22.2.2022