DON’T CRY, PRETTY GIRLS! (1970)

Harvinaisessa uuden aallon rockelokuvassa nuoret naiset ja työläismiehet muodostavat fanijoukon, joka seuraa beat-yhtyeitä keikalta toiselle. Kun kihlattu nainen ihastuu muusikkoon, tulee jengiin särö. Vastaiskuna käännösmusiikille nuoret ammentavat unkarilaisesta runoudesta sanoituksissaan, joita Mészáros hyödyntää nerokkaasti kuvaamaan nuorison tuntemuksia.

***

Musiikintäyteinen vastakulttuuri 1960-luvulla sai ilmentymiään myös itäisessä keski-Euroopassa viimeistään 1970-luvun alussa. Márta Mészárosin Beat-balladiksi joskus nimetty Don’t Cry Pretty Girls on tästä ilmeinen esimerkki kuvatessaan unkarilaista psyykettä ja kansaa nuoren naisen odysseian kautta. Pääosaa esittää tsekkiläinen uuden aallon klassikon päätähti Jaroslava Schallerová, joka saa kokea vapauden huuman. Traditionaaliset arvot ovat maanjäristyksessä itsetietoisen ja ilmaisukykyisen nuorison käsittelyssä kaikkialla Euroopassa (ja toki tietysti myös Pohjois-Amerikassa).

Mészárosin ja hänen luottokuvaajansa János Kenden otteet lähenevät kokeellista elokuvaa, mitä korostaa dialogin vähäisyys ja tyyli, joka muistuttaa yllättävän paljon nykyisen musiikkivideon aikaa. Kyse on kuitenkin enemmästä kuin musiikista: runot, sanoitukset ja performanssit valaisevat nuorison sielun tilaa murrosaikana.  Don’t Cry Pretty Girls onkin hyvä esimerkki siitä, miten periaatteessa fiktiivinen elokuva voi kuvata aikaansa todellisuuden sosiaalihistoriaa varsin yksityiskohtaisesti, tarkasti ja oivaltavasti.

Jos kohta raskaat työpäivät ovat hyvinkin monotonisia, illat ja yöt on pyhitetty mielihyvää tuottaville asioille kuten seksille, bileille ja konserteille. Työläisnuori Savanýa deittailee Julin kanssa, joka työskentelee työläisten asuntolassa. He ovat jo kihloissa, mutta aikaa yhdessä ololle ei oikein tahdo löytyä. Nuorisopuiston konsertissa Juli sitten tutustuu Gézaan, he flirttailevat avoimesti ja päätyvät lopulta matkalle pitkin maata pop-yhtyeen mukana. Savanýa jäljittää heidät ja edessä on väistämätön konflikti…

Musiikkiraidalla soi unkarilaisia popbändejä kuten Metro, Kex ja Syrius, joista kaikista tuli tämän elokuvan myötä tähtiä 1970-luvun alun Unkarissa.

– Jari Sedergren 2022