MÁRTA MÉSZÁROS -KULTTUURIDOKUMENTTINÄYTÖS (1961-1964)

KAVIn kokoelmien kätköistä esitellään Mészárosin alku-uran harvinaisempia kulttuuridokumentteja lyhyessä ilmaisnäytöksessä. Henkilökuvat János Tornyaista ja Victor Vasarelysta sekä Szentendren taitelijakaupunkia esittelevä lyhytelokuva kertovat Mészárosin rakkaudesta ja arvostuksesta maalaustaidetta kohtaan.

Huom! Tapahtumaan on vapaa pääsy, mutta lippu on lunastettava etukäteen joko verkkokaupasta tai Kino Reginan kassalta.

***

MÉSZÁROS, MÁRTA (19.9.1931 – ), unkarilainen ohjaaja ja käsikirjoittaja, syntynyt Budapestissa. Hänen isänsä on kuvanveistäjä László Mészáros, joka lähti vuonna 1936 maanpakoon sosialististen vakaumustensa takia. Perhe pakeni Neuvostoliittoon, jossa Márta aloitti koulunkäynnin. Vuonna 1946 Márta pääsi vierailemaan Unkarissa, minkä jälkeen palasi takaisin Neuvostoliittoon opiskelemaan stipendin turvin Moskovan elokuvakoulussa VGIK:ssa, jossa tapasi ensimmäisen aviomiehensä. Valmistuttuaan hän työskenteli hetken aikaa Budapestin uutisfilmistudiolla ja muutti sitten Romaniaan, miehensä kotimaahan. Asuttuaan siellä kaksi vuotta ja valmistettuaan useita lyhytelokuvia Alexandru Sahian studioilla Bukarestissa hän erosi vuonna 1959 ja palasi Budapestiin, jossa teki seuraavien kymmenen vuoden aikana yli kaksikymmentä lyhytelokuvaa vaihtelevista aiheista.

Márta Mészárosin lyhytelokuvien joukossa on travelogeja, populaaritieteellisiä ja -lääketieteellisiä dokumentteja sekä propagandaelokuvia malliin ”Reportaasi työläisten kollektiivin puhemiehestä” (1960), ”Se on myös sinusta kiinni” (1960) sekä ”Kananmunien massatuotanto” (1962). Monet Mészárosin parhaista lyhytelokuvista heijastelevat hänen perinnöllistä kiinnostustaan kuvataiteisiin, kuten hänen tutkielmansa János Tornyaista (1962), Miklós Borsósista (1966) sekä omasta isästään (1969). Vásárhelyi színekin eli ”Vásárhelyn värien” aiheena on Tornyain perustama avantgardistinen taideyhteisö Hódmezóvásárhelyssä. Derek Elleyn mukaan ”elokuva kertoo paitsi kaupungista jota taiteilijat sattuvat asuttamaan, myös siitä luovasta potentiaalista, jota paikkakunta itsessään sisältää. Maisemat ja maalaukset rinnastuvat koruttomasti toisiinsa ja joskus lähes sulautuvat yhteen – niin voimakkaasti maan ominaispiirteet on vangittu.” Festök városa – Szentendre eli ”Szentendre – taidemaalareiden kaupunki”, eräs Mészárosin henkilökohtaisista suosikeista elokuviensa joukossa, käsittelee samanlaista taiteilijasiirtokuntaa pienessä kaupungissa Tonavan varrella.

Toisena mielenkiinnon kohteena Mészárosin lyhytelokuvissa ovat lapset ja nuoriso – perusaihe, johon hän sittemmin palasi pitkissä elokuvissaan. Szivdobogas (”Sydämenlyöntejä”, 1961), Gyermekek, könyvek (”Lapsia, kirjoja”, 1962) sekä lyhytfiktio Bóbita (”Ilmapallo”, 1964) käsittelevät kaikki lapsia ja nuoria, kuten myös Szeretet (”Huolenpito ja kiintymys”, 1963), joka kuvaa valtiojohtoista orpokotia. 1963, julius 27, zombat (”Lauantai, 27. heinäkuuta 1963”, 1963) tarkastelee teiniporukan käytöstä kesäisenä iltapäivänä paikassa, jossa kommunistisankari Endre Ságvári tapettiin vuosia aiemmin; menneisyys kommentoi nykyisyyttä.

1960-luvun puolivälissä Mészáros liittyi Unkarin valtion näytelmäelokuvayhtiö Mafilmin ryhmään no. 4 (jossa tapasi myös ohjaaja Miklós Jancsón, toisen aviomiehensä). Mészárosin ensimmäinen pitkä elokuva oli Eltávozott nap (”Tyttö”), joka perustui hänen kahden vuoden ajan työstämäänsä alkuperäiskäsikirjoitukseen.

– World Film Directors Volume Two 1945–1985 (toim. John Wakeman, 1988)