LAPUA 1976 (2023)

Ohjaaja
Toni Kurkimäki
Henkilöt
Konsta Laakso, Linnea Leino, Hannu-Pekka Björkman
Maa
Suomi
Tekstitys
English subtitles
Kesto
113 min
Teemat
Kopiotieto
DCP
Lisätieto
vieraana Toni Kurkimäki
Ikäraja

Suomen rauhanajan tuhoisin onnettomuus, Lapuan patruunatehtaan räjähdys, luo taustan luokkarajat ylittävälle rakkaustarinalle. Konsta Laakson ja Linnea Leinon romanssissa on aitoa nuoruuden vimmaa, ja 1970-luvun tehdasmiljöö on tavoitettu lavastuksessa yksityiskohtia myöten. Toni Kurkimäen esikoispitkän elokuvan on tähän mennessä nähnyt yli 160 000 katsojaa.

***

Toni Kurkimäen esikoispitkä Lapua 1976 kertoo Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä huhtikuussa 1976, joka on edelleen itsenäisen Suomen rauhanajan historian tuhoisin räjähdeonnettomuus. 40 ihmistä kuoli ja kymmeniä loukkaantui räjähdyksessä, jonka tarkkaa syytä ei koskaan saatu selville. Valtakunnallinen tragedia järkytti koko Suomea, mutta sen vaikutukset näkyvät yhä etenkin Lapualla, jossa monet paikalliset menettivät läheisiään. Hautajaisiin osallistui tuhansia ihmisiä ja itse presidentti Kekkonen kävi esittämässä surunvalittelunsa.

Elokuvan pohjana on myös lapualaislähtöisen Kurkimäen aiempi lyhytelokuva Huhtikuu (2014), joka sai hyvän vastaanoton ohjaajan kotipaikkakunnalla. Tämä innoitti ohjaajaa laajentamaan aihetta pitkään elokuvaan. Kurkimäki ammentaa myös elokuvaansa omakohtaisia kokemuksiaan; hänen isänsä oli töissä tehtaalla ja paikalla räjähdyksen sattuessa, mutta selvisi onnettomuudesta vähäisin vammoin. Ohjaaja myös keräsi paikallisilta aineistoa ja tietoa vuosien ajan elokuvaansa varten.

Elokuvan kehyskertomuksessa on fiktiivinen romanssi: patruunatehtaalla työskentelevä Matti kohtaa vanhan heilansa, lataamossa työt aloittavan tehtaanjohtajan tyttären Kaisan. Vaikka Kaisa on kihloissa toisen miehen kanssa, hän huomaa pian etteivät tunteet Mattia kohtaan ole hävinneet. Kohtaamiset töissä lähentävät Mattia ja Kaisaa entisestään, mutta eräänä huhtikuisena aamuna tapahtuu kuitenkin dramaattinen käänne…

Kurkimäki on pyrkinyt ajankuvassaan yksityiskohtaisen realistiseen aiheen käsittelyyn: lavasteiden rakentamisessa on käytetty mallina valokuvia ja aikalaiskuvauksia autenttisuuden saavuttamiseksi. Näyttelijöitä opastivat vuonna 1976 onnettomuuden pelastustöihin osallistuneet ja hautajaisten pappia esittää Heikki Sariola, jonka isä toimi Lapuan hiippakunnan pappina 1970-luvulla ja toimitti räjähdyksen uhrien siunaustilaisuuden. Hautajaiskohtauksessa oli myös paikalla noin 600 avustajaa, joka on Suomen ennätys avustajien määrässä yksittäisessä kohtauksessa.

Koska elokuva ei saanut Suomen elokuvasäätiön tuotantotukea, se valmistui tekijöiden ottaman lainan ja talkoovoimien turvin. Sen tuotantobudjetti oli noin reilu miljoona euroa, lisäksi se sai elokuvasäätiöltä levitystukea. Pienen budjetin suomalaiselokuvan keräämä yleisömenestys on yllättänyt tekijät ja kotimaisen elokuva-alan: Lapua 1976 on kerännyt teattereissa tähän mennessä jo yli 170 000 katsojaa ja oli ilmestymisvuotensa yhdeksänneksi katsotuin elokuva Suomessa.

Puskaradion vaikutus on näkynyt menestyksessä ja elokuvan kotimaakunnassa Etelä-Pohjanmaalla siitä tuli tilastohistorian kaikkien aikojen katsotuin. Vaikka räjähdyksen vaikutukset ovat olleet läsnä lapualaisten elämässä tähän päivään asti, se on Kurkimäen mukaan edelleen vaiettu asia ja arka aihe paikkakunnalla. Yleisön kiittelevän palautteen perusteella elokuva on jossain määrin auttanut lapualaisia tragedian käsittelyssä.

– Eri lähteiden mukaan Anni Fahler ja Pekka Pihkoluoma 13.3.2024