OXYGEN STARVATION (1991)

Andrii Dontshykin ensimmäisessä pitkässä elokuvassa neuvostoarmeijan tunnuspiirteitä ovat väkivalta, nöyryytys ja alennustila. Käsikirjoitus perustuu ohjaajan omiin kokemuksiin ja tunnetun ukrainalaisen kirjailijan Jurii Andrukhovytshin tarinaan. Elokuva valmistui Neuvostoliiton hajoamisvaiheessa, ja siitä tuli yksi ensimmäisistä yksityisellä rahoituksella valmistetuista ukrainalaisista elokuvista.

***

Oxygen Starvation (Kysnevyi holod) oli yksi ensimmäisistä yksityisesti rahoitetuista elokuvista riippumattomassa Ukrainassa. Armeijan koulutuskeskuksen tapahtumat sijoittuvat perestroikan aikaan Neuvostoliiton loppuvaiheessa. Puna-armeijan sotilaiden koulutus oli usein julmaa rääkkiä, jonka käytännössä kokeneet ohjaaja Andrii Donchyk ja käsikirjoittaja Yurii Andrukhovych purkivat elokuvaksi heti kun se oli jättivaltion kuolinkouristuksien myötä mahdollista.

Armeijan koulutus Neuvostoliitossa sen loppuaikoja myöten oli epäilemättä kollektiivinen kokemus, jossa kukaan ei välttänyt epäinhimilliseltä kohtelulta, mutta toisille jatkuva simputus, pahoinpitelyt ja muu ihmisarvoa vähentävä toiminta kasvoi mahdottomaksi kestää.

Elokuvan kertomuksessa Donchykin ja Andrukhovychin huomio painottuu ukrainalaistaustaiseen Andriyn passiiviseen vastarintaan, jota esimiehet ja koulutustoverit pyrkivät kaikin keinoin murtamaan.

Käy selväksi, että venäläisyys oli ainoa hyväksyttävä etnisyys armeijan maailmassa: ei-venäläiset ainekset ja ”ukrainalaiset nationalistisiat”, kuten Andriyta usein simputettaessa kutsuttiin, saivat turpiinsa milloin mistäkin syystä. Esimiehet eivät tätä estäneet, vaikka yrittivätkin hieman pehmeämmin keinoin taivutella toisin ajattelevaa taipumaan yleiseen linjaan.

Jos Donchykin ja Andrukhovychin elokuvan ottaa todistuslausuntona, ei ole ihme, että näin koulutettu armeija kärsii monenlaisista ongelmista: ryhmäsolidaarisuutta, joka on käskyjen tottelemisen lisäksi oleellista, puuttuu tällaisissa organisaatioissa kokonaan.

Aivan herkkähermoisille elokuvaa ei voi suositella. Historian perspektiivistä se puolestaan on lähes välttämätön katsottava.

–  Jari Sedergren 2022