PROMETHEUS (1936)

Elokuvamies ja kuvanveistäjä Kavaleridze on 1900- luvun ukrainalaisen kulttuurin keskushahmoja. Prometheuksessa hän käsittelee Venäjän laajenemispyrkimysten teemaa. Sitä ovat innoittaneet Taras Shevtshenkon kuuluisa runo ja ohjaajan oma sukutarina – hänen isoisoisänsä oli kidnapattu Venäjän keisarikunnan alistaessa Kaukasuksen hallintaansa.

***

Ivan Kavaleridze (1887–1978) oli Pultavassa syntynyt kuvanveistäjä, teatteri- ja elokuvaohjaaja ja dramaturgi. Hän oli opiskellut kuvanveistoa Kiovassa, Pietarissa ja Pariisissa ja työskenteli lavastajana ja teatteriohjaajana, kunnes päätyi tekemään myös elokuvia Odessan ja Kiovan studioilla. Ilmeisesti kuuluisuus suojeli Kavaleridzea pahimmilta puhdistustoimenpiteiltä 1930-luvulla, vaikka hänen veistoksiaan tuhottiin ja elokuviaan kiellettiin. Kavaleridze toimi Kiovassa kulttuuriasioiden päällikkönä saksalaismiehityksen aikana. Sodan jälkeen häneen ilmeisesti ei kohdistunut toimenpiteitä neuvostovallan taholta.

Kavaleridzen kirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa Prometheus maaorja Ivasin isäntä lähettää hänet Kaukasukselle sotimaan. Ivasin morsiamen isäntä lähettää bordelliin. Vallankumouksellinen Gavrilov herättää Ivasissa taistelijan, joka kotikylään palattuaan nostattaa kapinan. Prometheus perustuu paljolti Ukrainan kirjakielen ja kansallistunteen isän Taras Shevtshenkon tuotantoon. Venäläisten lähteiden mukaan elokuvasta poistettiin kohtaus, jossa Taras Shevtshenkon hahmo esiintyy. Elokuva valmistui toukokuussa 1935, ja pääsi levitykseen vuoden 1935 lopulla, kun siihen oli tehty vaaditut muutokset. Prometheusta ehdittiin Kavaleridzen muistelmien mukaan esittää kokonaiset kuusi päivää Leningradissa ja samaan aikaan mainostaa Moskovassa. Sitten se vedettiin pois levityksestä. 13.–15.12.1935 VII Yleisliittolaisessa tuotannollis-temaattisessa kokouksessa elokuva-valokuvateollisuuden pääosaston esimies Boris Shumjatski esitti kritiikkiä Prometheus-elokuvasta: hän syytti Kavaleridzen juonta heikoksi, elokuvaa jäykäksi, pitkäveteiseksi ja rujon naturalistiseksi ja sen musiikkia säälittävän primitiiviseksi. 13.2.1936 Pravdassa ilmestyi toimituksen kirjoittama arvostelu Prometheus-elokuvasta otsikolla Grubaja shema vmesto istoritsheskoi pravdy eli ”Rujo kehitelmä historiallisen totuuden sijaan” (s. 4). Siinä luetellaan perusteluineen samat seikat, jotka Shumjatski mainitsi joulukuisessa kokouksessa. Otsikko kuulostaa varmasti tutulta, jos sattuu muistamaan kuuluisan tapauksen: Shostakovitshin ooppera Mtsenskin piirikunnan lady Macbeth arvosteltiin samassa lehdessä 28.2.1936 otsikolla Sumbur vmesto muzyki – ”Sekasotkua musiikin sijaan”. Kiovan elokuvastudion johto ja taiteellinen osasto antoivat Kavaleridzelle mahdollisuuden puolustaa työtään eri alojen edustajista kootun neuvoston keskustelussa jopa useampaan kertaan, jotta elokuvaa voitaisiin esittää, mutta hän kieltäytyi kunniasta. Otteita Pravdan arvostelusta:

”Prometheus-elokuvan ilmeinen virhe on kertoa tapahtumat valheellisesti rujon kehitelmän keinoin, sen sijaan että kerrottaisiin historiallinen totuus. Jo yksin tämä seikka riittäisi pilaamaan näyttelijöiden ja ohjaajan työn, mutta kaiken lisäksi elokuva on tehty huonosti. Se on formalistinen ja etenee ilman päämäärää ulkoisten keinojen varassa.”

”Aikana, jota tämä elokuva käsittelee, pohjoisen Kaukasuksen asukkaat Dagestanista ja Tshetsheniasta kävivät aseellista taistelua vastustaakseen venäläistä kolonisaatiopolitiikkaa. Tätä vapaussotaa käytiin 40 vuotta, joista yli 25 vuotta taisteltiin imaami Shamilin johdolla. Miten tämä vuoristolaisten vapaussota on esitetty? Ennen muuta välittyy elokuvatekijöiden heikko aiheen hallinta. (…) Dagestanissa ja Tshetsheniassa soditaan, ja jotenkin vangiksi jää gruusialaisia. Kaiken kukkuraksi käsitellään jotain gruusialaisten feodaaliherrojen petosta. Imaami Shamilia ei nähdä elokuvassa. Sitten, joukkojen loistavaa taistelumenestystä tsaarin joukkoja vastaan ohjaaja ei selitä sitkeydellä tai halulla taistella vapauden puolesta, vaan kapinallisten siteillä englantilaiseen imperialismiin. Kapinalliset voittavat välillä, koska englantilaiset ovat varustaneet heidät paremmin asein. Nikolai I:n kenraalit neuvovat häntä varustamaan omat joukkonsa paremmin, mutta keisari on sitä mieltä, että hänen armeijansa on joka tapauksessa voittamaton.”

”Jonkinlainen hämärä tyyppi esitellään Zhukovina… (…) Tämä hahmo esiintyy bordellin isäntänä, kauppiaana, kaupustelijana, teollisuuskapitalistina ja jopa imperialismin ideologina. Onhan se mahdollista, että vaatimattomasta kauppiaasta tulisi joitain pimeitä keinoja hyödyntäen iso kapitalisti, mutta elokuvassa ei kerrota miten. Monikasvoinen Zhukov on jonkinlainen symbolinen hahmo. Jos tämän elokuvan ohjaajaan on uskominen, venäläinen tsaari valloitti Kaukasian tämän Zhukovin mieliksi, jotta saataisiin oliiveja, riisiä ja gruusialaisia prinsessoja, joita voi halvalla hyväksikäyttää bordelleissa.”

–  Mia Öhman 8.10.2022