COSMOS (2015)

Tahoillaan umpikujiin päätynyt pariskunta päättää viettää piristävän viikonlopun idyllisessä majatalossa. Heidät toivottaa tervetulleeksi puuhun hirtetty lintu, mikä on vain alkusoittoa muille mysteereille, majatalon oudoista työntekijöistä puhumattakaan. Żuławskin joutsenlauluksi jäänyt sovitus Witold Gombrowiczin romaanista palkittiin Locarnon elokuvajuhlien parhaana elokuvana.

***

Puolainen, valtavirran kaupallista tyyliä vastustanut ja usein poliittisista syistä epäsuosioon kotimaansa Puolan valtion toimesta joutunut elokuvaohjaaja ja kirjailija Andrzej Źuławski (1940-2016) saavutti töillään eurooppalaisen taide-elokuvien ystävien suosion. Hätkähdyttäviä, eriskummallisia teoksia uralla olivat mm. Yön kolmannes (1971), Diabeł (1972), Possession (1981) sekä On the Silver Globe (1988). Mestarin joutsenlauluksi vuosi ennen kuolemaa vuonna 2016 jäi ohjaajana Locarnossa parhaana elokuvana palkittu Cosmos (2015). Se oli myös huomattava paluu elokuvallisen ilmaisun lähteille, sillä edeltäjä Fidelity (2000) ilmestyi peräti 15 vuotta aiemmin.

Kokonaan Portugalissa kuvattu Źuławskin viimeinen ohjaus Cosmos perustuu Witold Gombrowiczin romaaniin. Ainutlaatuisen auteurin tapana oli asettaa luomuksiaan ainakin kuvaannollisesti pyörteiden ympärille. Cosmos tarjoaa kolme näistä: ranskalaisen aamiaismajoituksen ruokapöydän, myrskyisen merenrannan sekä sumuisen metsän. Näistä jokainen muistuttaa mustan aukon kiertymäaukkoa. Keskiössä on kalpeakasvoinen Witold (Jonathan Genet) sekä hänen mukanaan toverinsa Fuchs (Johan Libéreau), jolla on selittämättömiä mustelmia kasvoissaan. Yhdessä ranskalaisessa majatalossa vierailevat ystävykset löytävät itsensä keskeltä mysteeriä sekä joutuvat tekemisiin uuden ilmapiirin outojen asukkaiden kanssa. Heitä ovat omistajat, heidän tyttärensä Lena (Victoria Guerra), johon Witoldin intohimo kohdistuu sekä tämän aviomies. Hullunkurisesta tarinasta tulee vapaasti assosioitava lomadekkarimysteeri. Byronilaista vampyyriä ulkonäöltään muistuttava päähenkilö ja oikeustieteen opiskelija alkaa suhtautumaan pakkomielteen lailla puun oksasta roikkuvaan kuolleeseen lintuun. Sen ympärillä oleva arvoituksellinen merkitys on ainoastaan yksi tekijä elokuvan näkymättömästä ja selittämättömästä voimasta, joka luonnehtii outoa kokonaisuutta.

Vaikka Źuławskin kerronta on varsin yksinkertaista, voi teoksen tosin sanoa saattavan jopa korkeimman tason melodraaman häpeään. Źuławski on saavuttanut Cosmoksessaan myös mahtavan visuaalisuuden, olihan Źuławski esteettinen taiteilija vailla vertaa. Elokuvaus onkin upeaa ja Źuławskin kamera täynnä elämää, levottomuutta ja energiaa. Ohjaaja käyttää lyhyitä linssejä, matalia kulmia, kamera-ajoja, hyppyleikkauksia, zoomauksia sekä odottamattomia leikkauksia. Vaikka Possessionin kaltainen toinen maailmallisuus puuttuukin sekä sen rajaton energia, luonteeltaan Cosmosta voi verrata hyvinkin Godardin puolivälin uran elokuviin. Mieleen tulevat myös Alain Resnais’n teokset, etenkin estetiikaltaan myöhäiskauden työt Les Herbes folles eli Wild Grass (2009) ja Vous n’avez encore rien vu eli You Ain’t Seen Nothin’ Yet (2012) eikä vain Resnais’n vaimon ja muusan Sabine Azéman esiintymisen ansiosta.

Pohjimmiltaan Źuławski on onnistunut luomaan vaikuttavan mysteeriteoksen. Cosmos on tarina miehestä, joka etsii rauhaa ja on silti täysin tuntemattoman lumoamana. Puusta roikkuvan linnun jälkeen kuvioissa on mukana miehen kaunis vaimo, jota hän ei edes tunne. Tarina ja rakenne ovat täysin ytimekkäitä ja silti täysin hämmentäviä. Nimenomaan tuntemattomasta tulee kiehtovaa jokaisen uuden mysteerin ollessa kiehtovampi kuin edellinen. Cosmos on teoksena myös leikkisä ja katsoja voi ikään kuin kokea eksyvänsä impressionistiseen, uuslynchiläiseen maailmaan, jonka Źuławski on niin taitavasti muotoillut. Cosmos ei pyydä yleisöään ratkaisemaan arvoitusta, vaan hyväksymään ympäröivän maailmankaikkeuden selittämättömänä tilana, jossa jokaisella satunnaisella esineellä tai eleellä on oma merkityksen auransa, vaikka kaikki jääkin tulkinnan ulkopuolelle.

–  Joshua Brunstingin (criterioncast.com), Vanessa Q.:n (medium.com), Ignatiy Vishnevetskyn (The A.V.Club) ja muiden lähteiden mukaan Joona Hautaniemi 8.2.2023