SAMSON & DELILAH (2009)

Kaksi aboriginaalinuorta elää syrjäisessä yhteisössä keskellä Australiaa. Imppaava Samson on iskenyt silmänsä Delilahiin. Kun ongelmat kasautuvat, he varastavat auton ja suuntaavat kaupunkiin. Ohjaajan itsensä käsivaralta kuvaama, dialogiltaan niukka tarina kuvaa kovaosaisia nuoria, jotka on jätetty oman elämänsä vartijoiksi. Elokuva voitti Kultainen kamera -palkinnon Cannesissa.

***

Elokuvataiteessa Australian alkuperäiskansat ovat mytologisoitu aina Peter Weirin The Last Waven apokalypsipuheista The Right Stuffin muinaiseen avaruuskuvastoon. Valitettavasti iso osa alkuperäiskansoista elää viheliäisessä köyhyydessä Redfernin slummeista Sydneyssa pohjoisalueiden vaatimattomiin asumuksiin aina keskimaan aavikoita myöten. Ensimmäisessä kokopitkässään ohjaaja Warwick Thornton riisuu eksotisoidun näkemyksen Australian alkuperäiskansojen aiemmista elokuvauksista.

Samson & Delilah kertoo kahdesta alkuperäiskansoihin kuuluvasta teini-ikäisestä, jotka elävät köyhässä yhteisössä Keski-Australiassa. Samson (Rowan McNamara) ja Delilah (Marissa Gibson) kamppailevat löytääkseen rohkeutta ja vastustuskykyä kohdatakseen köyhyyden ja rasismin ympäristössään. Uusien mahdollisuuksien toiveissa kaksikko muuttaa lähimpään suureen kaupunkiin Alice Springsiin, jossa he asuvat sillan alla ilman rahaa. Samson imppaa bensiiniä kompensoidakseen todellisuuden näkymiään sekä syvällä sisimmässään asuvaa tuskaa. Delilah aloittaa hyvin pian saman tavan ja yhdessä he kulkevat Alice Springsin katuja kohdaten Australian pimeimmän puolen.

Samson & Delilah ei ole juonivetoinen elokuva. Ohjaaja Thornton on vastannut myös elokuvan kuvauksesta ja tyylillisesti visuaalisuus muistuttaa unenomaisuutta. Aluksi etäännytetyn tuntuinen tyyliratkaisu kätkee kuitenkin alleen hyvin hypnoottisen ja humaanin pohjavireen, jonka kautta Samsonin ja Delilah’n maailmankuva on helposti katsojan koettavissa.

Eräässä kohtauksessa Delilah näkee isoäitinsä maalaaman taulun myynnissä taidegallerian ikkunassa huokeaan hintaan tietäen varsin hyvin, että maalauksen tilaaja maksoi isoäidille työstä vain murto-osan myyntipyynnöstä. Kohtaus alleviivaa alkuperäiskansojen taiteeseen kohdistuvaa kaksinaismoralismia. Delilah varastaa kankaan maalatakseen isoäitinsä taulun kaltaisen teoksen, mutta palatessaan galleriaan myyntiaikeissa hänet torjutaan tylysti.

Elokuvan keskiössä on rakkaustarina siitäkin huolimatta, että suurimman osan kestostaan hahmot eivät sano toisilleen mitään. Sen sijaan näemme Australian heidän bensiinistä huumaantuneiden silmiensä kautta. Australian, jossa valkoiset voivat maksaa valtavia summia alkuperäiskansojen taiteesta gallerioidensa seinällä, mutta eivät suostu näkemään taiteilijaa kadulla myymässä tauluaan. Samsonin bensiinin imppaus on yksi australialaisen elokuvan muistettavimmista riippuvuuskuvauksista, jossa käytettävä päihde on ainoastaan halvempaa ja inhottavampaa kuin etuoikeutetussa maailmassa.

Kuten ilmestyessään vuonna 2009, Samson & Delilah tuntuu edelleen vedenjakajalta australialaisessa elokuvassa. Se on kurkistus todellisuuteen, jota valtayleisö harvemmin näkee. Samson & Delilah voitti parhaan debyyttielokuvan palkinnon Cannesissa ja tuntuu vahvasti teokselta, jonka vain Australian alkuperäiskansoihin kuuluva olisi voinut tehdä. Ollessaan raaka ja nerokas sekä piikikäs ja syvällinen, se on yksi hienoimmista – ja kivuliaimmista – kuvauksista alkuperäiskansojen Australiasta.

– Sam Adamsin (AV Club, 14.10.2010), David Harrisin (Spectrum Culture, 18.10.2010), Luke Buckmasterin (The Guardian, 11.4.2014) ja Liz McNivenin (Australian Screen) tekstien mukaan Santeri Paju 3.3.2023.