LAUREL JA HARDY: VUOSISADAN TAISTELU (1927–28)


Ohukaisen ja Paksukaisen Vieras Skotlannista kertoo kaksikon ensikohtaamisesta. Se parhaiten nauraa alkaa hammaskivusta ja päättyy ilokaasuun. Viimeinen silaus tuo parivaljakon rakennustyömaalle. Vuosisadan taistelu on monelle kaikkien aikojen komedia. Sen, kuten muutkin näytöksen elokuvat, on restauroinut Lobster Films. Kaikissa neljässä elokuvassa Matias Tynin pianosäestys.
***
Laurel & Hardy: Vuosisadan taistelu
Putting Pants on Philip / Vieras Skotlannista
Duo Laurel & Hardy esiintyi kaikkiaan 107 elokuvassa vuosien 1921–1950 välisenä aikana. Tämän elokuvan idea oli Stan Laurelin, ja se perustui tarinaan minkä hän oli kuullut kaveriltaan työskennellessään music hallissa. ”1920-luvun komedian todellisia helmiä, ehkä kaikkein yksilöllisin Laurelin ja Hardyn tuotannossa, vaikka ei välttämättä hauskin”, tiivisti arkivisti Wlliam K. Everson elokuvan merkityksen. Vaikka kyse on duon ensimmäisestä virallisesta yhteisfilmistä, roolihahmot eivät ole vielä ehtineet saada vakituista muotoaan. Elokuvaa kuvauspaikka oli osin Culver Hotel. Skotlantiin tarina liittyy lähinnä kiltin kautta.
The Battle of the Century / Vuosisadan taistelu
Jos jostakin, Vuosisadan taistelu on kuuluisa yli 3000 kermapiirakasta elokuvan kliimaksikohtauksessa. Guinnesin ennätyskirja on puhunut jopa yli 10 000:sta. Elokuvasta oli pitkään säilynyt vain kolmen minuutin jakso, juuri tuo kuuluisa piirakkakohtaus 1950-luvulla tehdyn dokumenttielokuvan mukana, mutta vuonna 2015 löytynyt kokonainen elokuva saatiin DVD:lle ja Blu-ray -muotoon vuonna 2020.
Tässäkään elokuvassa duon hahmot eivät ole vielä vakiintuneimmassa muodoissaan. Laurel totesi myöhemmin, että yhden piirakan heittäminen olisi ollut kamala cliché, joten ”annetaan niin monta piirakkaa, ettei koskaan missään elokuvassa elokuvan historialla ole enempää…”
Vuosisadan taistelu on kirjattu Kongressin kirjaston Kansalliseen elokuvarekisteriin vuonna 2020.
Leave ’Em Laughing / Se parhaiten nauraa
“Mikä on pahempaa kuin herätä hammassärkyyn kolmelta aamuyöllä?”
Stanin hammassärky pitää Ollien hereillä. Parannusyritykset johtavat myös vuokraisännän puuttumiseen asiaan, lääkäriin päästään vasta seuraavana päivänä. Odotushuonessa nähtävät kauhistuttavat tilanteen hermostuttavat Stanin. Poliisin kohtaaminen, ensikertalainen Edgar Kennedy poliisina, voi olla hankalaa, jos on ilokaasun vaikutuksen alaisena…
Se parhaiten nauraa filmattiin uudelleen vuonna 1943 nimellä I Can Hardly Wait, hammaslääkärin odotushuonekohtaus kopioitiin suurelta osin myös äänielokuvaan Pardon Us vuonna 1931.
The Finishing Touch / Viimeinen silaus
Viimeinen silaus on uudelleenfilmatisointi Stan Laurelin soolokomediasta Smithy (1924), joka on hauska gag-sarja talon rakentamisen teemasta. Jotkut vitseistä ovat samoja, samoin finaali. Mutta suuri kehitys on tapahtunut siinä, miten gagit liittyvät henkilöhahmoihin, ja loppukohtaus on siitä hieno esimerkki. Stan ja Ollie ovat rakennusurakoitsijoita, jotka päätyvät riitelemään asiakkaansa kanssa talosta, joka heidät on palkattu viimeistelemään. Osapuolet päätyvät kivittämään toisiaan. Kun kivet loppuvat, Stan ja Ollie alkavat etsiä niitä lisää ja löytävätkin mainion kiven – he alkavat jopa tapella keskenään, kumpi saa ottaa sen. He unohtavat kuitenkin, että kivi on pönkkänä heidän kuorma-autolleen, joka on pysäköity talon yläpuolella olevalle rinteelle. Kun he siirtävät kiven, auto vierii alas mäkeä ja litistää talon. Stanin tajutessa mitä on tapahtunut, ja kuten tavallista hänen kestää hetken ymmärtää se, Stan pudottaa kiven. Se putoaa Ollien jalalle. Ollie pomppaa tuskasta, tarttuu kiveen ja heittää sen Stanin jalalle. Kaikki tämä, mukaan lukien talon romahdus, on kuvattu yhdessä otoksessa, joka on elokuvan viimeinen. Henkilöhahmoja kuvataan heidän toimintansa kautta mainion suoraan. Stan on tyhmä, Ollie on kärsimätön: kaikki heidän suhteensa hienot muunnelmat, ja niitä on monia, perustuvat tähän eroon, joka ei muutu. Jokainen Viimeisen silauksen pienoiskatastrofi johtuu jostakin tyhmyyden ja harkitsemattoman väkivallan yhdistelmästä. Lopulta, täydellistä symmetriaa seuraten, väkivalta (kivien heittäminen) johtaa tyhmyyteen (jarrukiven siirtämiseen) ja tuhoon, ja sitten takaisin alkuperäiseen tyhmyyteen (Stan) ja väkivaltaan (Ollie). Ketju voisi jatkua loputtomiin.
– Charles Barrin mukaan (Laurel & Hardy. Lontoo: Studio Vista. Movie Paperbacks, 1967)
Kirjoitti (viimeistä lukuunottamatta) Jari Sedergren 2023