HILJAISET SILLAT (1995)


Clint Eastwoodin tunteikas Hiljaiset sillat kuvaa kiertelevän valokuvaajan (Clint Eastwood) ja yksinäisen perheenäidin (Meryl Streep) lyhyttä romanssia 1960-luvun Iowassa. Surumielisen kaunis elokuva saa voimansa hienovaraisista näyttelijäsuorituksista sekä kuvaaja Jack N. Greenin taituruudesta valojen ja varjojen käytössä.
***
”ARMOTON on Eastwoodin monisärmäisin, leppymättömin elokuva, mutta HILJAISET SILLAT on hänen mestarillisin.” (Richard Combs 1996)
Robert James Wallerin kyseenalaisesta bestselleristä valmistui lahjakkaan skenaristin Richard LaGravenesen muokkauksessa ja Clint Eastwoodin kypsässä ohjauksessa realistinen, tyyliltään konstailematon melodraama ja väkevästi vaikuttava rakkauskertomus, neljän auvoisen vuorokauden kertomus, joka on verrattavissa David Leanin klassikkoon Lyhyt onni.
Aviorikos muuntaa päähenkilöiden elämän, mutta luopuminen on upotettu kertomuksen runkoon. La Gravenese ja Eastwood pystyttivät takaumarakenteen, jossa vuoteen 1965 sijoitettua pääkertomusta kehystävät nykysukupolven kommentit. Näin Francescan ja Robertin ihannoitu romanssi rinnastuu kriittisessä mielessä nykypäivään.
Hiljaisia siltoja käsittelevässä loistokkaassa perinpohjaisessa esseessään Walter Metz rinnastaa Wallerin romaanin ja Eastwoodin elokuvan toisiinsa ja toteaa elokuvan konservatiivisen romaanin uustyöstöksi, nimenomaan sukupuolipoliittisessa (gender politics) katsannossa.
Robert Kincaidin näkökulmasta kerrottua seksististä romaania hallitsee miehen katse, jonka filtterin läpi tapahtumat yhteyllistetään lukijalle. Elokuvassa keskeistä on aviovaimo-äiti Francesca Johnsonin sisäinen perspektiivi ja rajoitetut valinnan mahdollisuudet. Romaanin patologisen passiivinen melankolikko Francesca on elokuvassa melankolikko joka voittaa epätoivonsa kielellisen luovuuden avulla. Francescasta on elokuvassa tehty huumorintajuinen nainen, joka komiikan lävitse ilmentää tyytymättömyyttään patriarkaalisia rakenteita kohtaan
– Richard Combs, ”Old Ghosts: The Bridges of Madison County”, Film Comment 32:3 May/June 1995, 25-32, Walter Metz ”Another being we have created called us”: Point of View, Melancholia, and the Joking Unconscious in The Bridges of Madison County, The Velvet Light Trap 39 / Spring 1997, s. 66-83 mukaan Matti Salo 1997.