Ilmastonmuutoksen karuista vaikutuksista eräs on jatkuvasti yleistyvät ja yhä rajummiksi muuttuvat maastopalot. Toiminnan ytimeen sukeltavassa komeassa dokumentissa päästään seuraamaan suomalaisen ja portugalilaisen palopelastajaryhmän yhteisiä ponnisteluja suitsia ihmisen toimien vaikutuksia. Vaikka meillä olisi halua torjua ilmastonmuutosta, onko meillä edelleen kykyä siihen?

***

Jussi-palkittu dokumenttielokuvien tekijä John Webster on ohjannut yli 30-vuotisella urallaan toistakymmentä elokuvaa. Hänen tunnetuimpiin töihinsä lukeutuvat mm. eräänlaista kulttimainetta nauttiva lama-ajan Suomen surkuhupaisa kuvaus Pölynimurikauppiaat (1993), Viron ja Suomen välisestä tyttökaupasta kertova Tissit ja tango (1994) sekä parhaan dokumenttielokuvan Jussi-palkinnon voittaneet Sen edestään löytää (2005) ja Katastrofin aineksia (2008).

Hänen tuorein ohjauksensa Palava maa seuraa Portugalissa vuosina 2023–2024 riehuneita tuhoisia maastopaloja ja suomalaisten pelastustyöntekijöiden joukkoa, jotka matkasivat avustamaan paikallisia sammutustöissä. Pelastustöihin osallistui ammattilaisia ja vapaaehtoisia Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon pelastuslaitoksista sekä Nurmeksen sopimuspalokunnasta. Websterin viisihenkinen kuvausryhmä liittyi suomalaispelastajien mukaan matkalle, jossa he pääsivät todistamaan massiivisten metsäpalojen sammutustyötä aitiopaikalta.

Pääkuvaaja Jarkko T. Laineen apuna työskenteli myös paikallinen kuvausassistentti ja lisäksi elokuvassa on hyödynnetty sammuttajien mukana kulkeneiden vartalokameroiden kuvaamaa materiaalia pelastustöissä. Tämä yhdistettynä elokuvan realistiseen äänisuunnitteluun ja kerrontaan tuo kuviin intensiivistä läsnäolon tunnetta, ikään kuin katsoja olisi myös mukana paikan päällä todistamassa paloja. Palavan maan jylhässä kuvastossa voi sanoa olevan jokseenkin paradoksaalisesti myös eräänlaista kauneutta. Pelastajien puheissa korostuu myös heidän kunnioituksensa luonnonvoimia kohtaan. Kun tehtävä epäonnistuu, pitää poistua ja on todettava ”ettei isommalle mitään mahda”, luonnehtii Portugalin sammutustöissä mukana ollut suomalaispelastaja Toni Salmi. Paikalliset portugalilaiset pelastajat jopa personoivat palon puhumalla siitä jatkuvasti muodossa ”hän”.

Dokumentin keskiössä on pelastustyöntekijöiden valtion rajojen yli ulottuva vahva yhteishenki ja solidaarisuus, vaikka aina ei edes löytyisikään yhteistä kieltä. Varsinainen konteksti on kuitenkin ilmastonmuutoksessa ja sen aiheuttamissa vaikutuksissa. Elokuva nostaa esille huolen laajentuneista ja yleistyneistä maastopaloista, jotka saattavat tuntua vielä etäisiltä Pohjolasta katsottuna, mutta saattavat olla täälläkin edessä lähitulevaisuudessa.

– Antti Selkokarin arvion ”John Websterin dokumentissa sukelletaan hehtaareja tuhonneeseen maastopaloon Portugalissa – arviossa Palava maa” (Kulttuuritoimitus 3.10.2025), Kulttuuriykkösen haastattelun ”Ilmastonmuutos aiheuttaa jättimäisiä tulipaloja ー Palava maa -dokumentti näyttää suomalaiset Portugalin maastopaloja suitsimassa” (1.10.2025) ja muiden lähteiden mukaan