SEGUNDO DE CHOMÓN -KOKOELMA (1905-1912)

Ohjaaja
Segundo de Chomon
Maa
Espanja/Ranska
Tekstitys
English subtitles/suom. tekstit (e)
Kesto
60 min
Teemat
Kopiotieto
DCP
Lisätieto
pianosäestys, näytös vain täysi-ikäisille

Elokuviensa tapaan arvoituksellinen Segundo de Chomón (1871–1929) oli teknisesti taidokas erikoistehosteiden ja animaation asiantuntija, joka jätti kestävän jäljen ilottelevilla ja hauskoilla lyhytelokuvillaan. Viime vuosien uusien löytöjen ja restaurointien joukossa nähdään mm. pirullisia muodonmuutoksia ja maailman paras lapamatoelokuva.

Näytös sis. elokuvat: Maison ensorcelée (1906), La Maison hantée (1906), La fée des roches noires / Der Traum eines faulen (1907), Physique diabolique (1912), Danse serpentine (1909), La Boite a cigares (1907), Hallucination musicale / Wat een violist droomde (1906), Escamillo a le ver solitaire (1912), Ali Baba et le quarante voleurs (1907), Le Roi des dollars (1905), Le Charmeur (1907), Dwergenkeuken, De (Een wonderbaarlijke tooverfantasie), Voyage au planète Jupiter

***

Varhaisen elokuvan uranuurtaja Segundo de Chomón (1871–1929) tunnetaan kansainvälisesti lisänimellä ”Espanjan Georges Méliès”. Erikoistehoste- ja trikkikuvausmestarina tunnetun espanjalaisen tuottelias ura käsittää satoja elokuvia kolmella eri vuosikymmenellä. Laaja-alainen elokuva-alan taituri työskenteli monipuolisesti mm. ohjaajana, tuottajana, kuvaajana ja levittäjänä.

Saavutuksistaan huolimatta de Chomónin asema ja merkitys elokuvataiteen kehityksessä ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Elokuvahistoriikeissa de Chomón on usein sivuutettu ja jäänyt epäoikeudenmukaisesti muiden aikalaistensa varjoon. De Chomónia on usein kritisoitu epäsuotuisasti ”Méliès-imitaattoriksi”, ja ohjaajien elinaikana kaksikon välillä oli pienimuotoinen kilpailuasetelma. Vasta viime vuosina de Chomónin osalta jonkinlaista kunnianpalautusta on ollut havaittavissa.

Aragonialaiskaupunki Teruelista lähtöisin ollut de Chomón asettui 1900-luvun alussa Barcelonaan, jossa hän ryhtyi kokeilemaan elokuvantekoa ja erikoistehosteiden suunnittelua. De Chomón tuotti ja ohjasi elokuvia itsenäisesti, ja niiden levityksestä vastasi Pathé-yhtiö, joka oli tuohon aikaan yksi suurimmista elokuva-alan toimijoista. Elokuvista tuli suosittuja ja pian de Chomón muutti Pariisiin, jossa hän jatkoi työskentelyä elokuvan parissa, suunnitellen erikoistehosteita muiden tuotantoihin ja samalla ohjaten omia elokuviaan.

De Chomónin tärkeimpänä yhteistyökumppanina voidaan pitää ranskalaista näyttelijävaimoa Julienne Mathieuta, joka paitsi esiintyi monissa miehensä elokuvista, myös osallistui käsikirjoitusten tekoon sekä erikoistehosteiden suunnitteluun. Mathieu nähdään mm. elokuvassa Hôtel électrique (1908), joka muistetaan yhtenä elokuvahistorian varhaisimmista stop-motion -animaatiotekniikan hyödyntäjistä. De Chomónin muihin innovaatioihin lukeutuvat mm. aikaansa edellä olevat kamera-ajot (ns. ”dolly-otos”) sekä monipuoliset animaatio- ja käsinväritystekniikat. Myöhemmällä urallaan ohjaaja vastasi myös erikoistehosteista kahdessa mykkäajan suurproduktiossa: Giovanni Pastronen Cabiriassa (1917) ja Abel Gancen Napoleonissa (1927).

– Pekka Pihkoluoma 3.11.2020