Vilma ei saa rakkautta lapsuudenkodissaan, nuorisokodissa puolestaan odottavat henkilökunnan mielivaltaiset käytännöt. Miten nuorten ääni ja kokemukset tulisivat kuulluiksi? Ohjaaja Visa Koiso-Kanttila oli perehtynyt lastensuojelun asiakkaiksi päätyneiden nuorten kokemuksiin, haastatellut heitä ja tehnyt haastatteluista kuunnelmasarjan ennen elokuvan tekemistä. Ensikertalainen Ona Huczkowski vakuuttaa pääosassa.

Valitettavasti Visa Koiso-Kanttila on joutunut perumaan Ohjaajaklubi-vierailunsa sairastumisen vuoksi. Ohjaajan sijasta näytöksessä on vieraana Kati Outinen, joka keskustelee moderaattori Iiris Härmän kanssa elokuvan tekoprosessista.

***

Isänsä menettänyt 17-vuotias Vilma ei löydä paikkaansa yhteiskunnassa. Yhteenotot äidin ja tämän uuden puolison kanssa ovat johtaneet siihen pisteeseen, että Vilma on sijoitettu sijaisperheeseen. Nuoren kapinointi on kuitenkin kasvattivanhemmillekin liikaa ja Vilma päätyy koulukotiin. Vilma saa vertaistukea laitoksen muista nuorista, mutta ei sulata henkilökunnan sanelemia sääntöjä ja ankaraa kuria vaan karkaa nuorisokodista.

Dokumenttiohjaajana kunnostautuneen Visa Koiso-Kanttilan toinen pitkä fiktioelokuva Uhma käsittelee tekijälleen tuttuja teemoja. Sen taustalla on ohjaajan tekemä pitkä tutkimus lastensuojelulaitosten ongelmista, jonka pohjalta syntyi Ylen tuottama radiodokumenttisarja Huostassa vuonna 2020. Myös Koiso-Kanttilan varhainen dokumenttielokuva, lähiönuorten kamppailuista kertova Karkotetut (1997) sivusi aihetta. Uhma ammentaa dokumenteissa esiintyvien nuorten tarinoista, ja elokuvan lopputekstit kertovat teoksen perustuvan tositapahtumiin.

Uhma nojaa myös vahvasti kotimaisen nuorisoelokuvan perinteeseen, jonka tunnetuin edustaja lienee Tapio Suomisen tarkkailuluokan nuorista kertova Täältä tullaan, elämä (1980). Suomisen elokuvassa debyyttiroolinsa nuorena tehnyt näyttelijä Kati Outinen nähdään myös Uhmassa, tällä kertaa auktoriteettiasemassa koulukodin johtajan roolissa. Outisen roolihahmo elokuvassa on itsekin entinen laitosnuori. Outinen itse näkee Uhmassa yhtymäkohtia mm. brittiläisen Ken Loachin elokuviin ja laajemmin ns. ”yhteiskunnallisen” elokuvan traditioon, jossa tarkastellaan kriittisesti ja realistisesti epäkohtia ja ongelmia instituutioissamme.

Vilman roolissa nähdään ensimmäistä elokuvan päärooliaan näyttelevä tulokas Ona Huczkowski. Hänet tunnetaan mm. elokuvista Eden (2020) ja Mielensäpahoittajan rakkaustarina (2024) sekä draamasarjasta Savela, jonka pohjalta elokuvan tuottaja Tiina Pesonen valitsi Huczkowskin mukaan koekuvauksiin. Näyttelijä on luonnehtinut roolia vaativaksi ja kertoi valmistautuneensa urakkaan mm. laitoksissa nuoruutensa viettäneitä tuttavia jututtamalla sekä samanlaisia teemoja käsittelevää saksalaiselokuva System Crasheriä (2019) katsomalla.

Sosiaalihuollon epäkohtia nostava Uhma osuu ajankohtaisesti vahvasti pinnalla olleeseen aiheeseen. Uhmaa on esitetty kaupallisen levityksen ulkopuolella ns. ”vaikuttavuusnäytöksissä”, joihin on kutsuttu paikan päälle asiantuntijoita ja alan ammattilaisia sekä päättäjiä elokuvan jälkeisiin keskustelutilaisuuksiin. Näytöksillä on pyritty kiinnittämään huomiota elokuvan nostattamiin kysymyksiin ongelmista lastensuojelussa. Koiso-Kanttila onkin kertonut tavoitteekseen saada elokuvallaan aikaan lisää tietoisuutta ja keskustelua aiheen ympärille, jotta lastensuojelualalle saataisiin lisäresursseja.

– Pekka Pihkoluoma 1.10.2025. Lähteinä mm. Kaisu Tervonen: ”Uhma-elokuva kuvaa lastensuojelun asiakkaita”, Voima 26.2.2025 & Kaisa Pastila: ”Uhma-leffa antaa äänen heille, joita ei ole kuultu – vielä”, Lapsen maailma 26.2.2025.