Masumuran sovitus Jun’ichirō Tanizakin novellista on sekä temaattisesti että visuaalisesti kunnianhimoinen, provokatiivinen kostokertomus. Ayako Wakao ylsi kenties loistavimpaan roolisuoritukseensa geishaksi pakotettuna naisena, joka selkäänsä vastoin hänen tahtoaan tatuoidun demonisen hämähäkin myötä muuttuu itsekin hämähäkin kaltaiseksi tuhoten häntä hallitsemaan pyrkivät miehet.

***

Ohjaaja Yasuzō Masumura niitti mainetta muiden aikalaistensa tavoin elokuvasovituksillaan japanilaisen kirjallisuuden mestarien teoksista. Etenkin adaptaatiot Jun’ichirō Tanizakin (1886–1965), yhden Japanin suosituimman ja kiitetyimmän kirjailijan, teoksista olivat tuohon aikaan yleisiä. Masumura itse ohjasi urallaan kolme elokuvaa Tanizakin kirjoitusten pohjalta vuosina 1964–1967. Näistä ensimmäinen, Manji (1964) perustui samannimiseen romaaniin 1920-luvun lopulta. Seuraavana hän tarttui Tanizakin novelliin Shisei (1910) elokuvassa Irezumi ja viimeisenä vuoden 1924 romaaniin Chijin no ai. Masumuran kolmessa Tanizaki-sovituksessa poikkeuksellista on, että ohjaaja päätti keskittyä kirjailijan varhaisuran töihin vuosien 1910–1930 väliltä.

Tanizakin varhaistöitä on toisinaan luokiteltu ”diabolismiksi” kutsutun kirjallisuustyylin pariin. Hänen alku-uran novelleilleen ominaista on avoin seksuaalisten pakkomielteiden ja poikkeamien kuvaus sekä provokatiivinen sisältö. Ajan mittaan Tanizakin aiheet kehittyivät vivahteikkaammiksi ja vähemmän sensaatiohakuiseksi. Hänen suosionsa saavutti kenties huippunsa 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa mm. teoksella Avain (Kagi, 1956), josta Kon Ichikawa ohjasi elokuvaversion Kagi – outo ahdistus (1959). Masumuran elokuvaversiot ajoittuivat myös tälle 1960-luvun taitteen Tanizaki-buumille, mutta ohjaajalle kiinnostavampia olivat kirjailijan maineikkaimpien myöhempien teosten sijaan varhaistöitä leimanneet radikaalit poliittiset teemat ja eroottiset aiheet.

Irezumin pohjana ollut novelli on tarina sadististen taipumusten ohjailemasta tatuoijasta, joka kohtaa kauniin nuoren naisen. Tatuoija aistii naisessa ujon ulkokuoren alla piileviä dominoivia piirteitä sekä pyrkimyksiä hallita ja tuhota miehiä. Tämä kääntää miehen halut päälaelleen hänen alkaessaan nauttia naiselle alistumisesta. Miehen tatuoima jättiläismäinen hämähäkki naisen selässä päästää valloilleen ennennäkemättömiä voimia ja tatuoijasta tulee naisen ensimmäinen uhri.

Irezumi kehittelee alkuperäisnovellin kehyskertomusta huomattavasti ja elokuvaan on lisätty myös prologi, jossa tarinan nuori nainen Otsuya joutuu erilleen rakastetustaan ja kidnapataan prostituoiduksi. Masumuran käsittelyssä aihe saa myös fantasiagenren elementtejä – piirre, jota harvoin mainitaan Tanizakin yhteydessä. Vaikka kirjailija itse ei pitänyt teostensa elokuvaversioista, voisi sanoa Masumuran vision olevan jopa kaikista uskollisimpia Tanizaki-filmatisointeja.

– Thomas Lamarren mukaan (In Praise of Uncanny Attunement: Masumura and Tanizaki, 2021)