Kaksi etnografisen elokuvan pioneerityötä sadan vuoden takaa esittelevät kaukaisia maita Samoassa ja Iranissa. King Kongin ohjaajaduon huima matka Persian vuoristoheimojen seurassa vaikutti myös Robert Flahertyyn. Vehreämpien niittyjen perässä matkaava nomadiheimo taistelee hiekkamyrskyjen, lumisten vuoristosolien ja kuohuvien koskien läpi kohti parempaa elämää. Alkukuvana nähdään uusiseelantilainen lyhytdokumentti Samoasta.

***

Elokuvan ensimmäisen kolmanneksen aikana, kun elokuvantekijät ja heidän matkakumppaninsa, toimittaja Marguerite Harrison, matkustavat Turkin ja Irakin halki, herää suuri odotuksen tunne. He etsivät nomadeja eli ”unohdettuja ihmisiä” (joita ei suinkaan unohdettu, sillä heidän elämäntapansa oli jatkuvassa poliittisessa ristiriidassa Iranin hallituksen kanssa). Kun heidät ”löydetään” Lounais-Iranin preerioilta, elokuvantekijät ehtivät ajoissa heidän kevätmuutolleen. He kulkevat epäinhimillisen vaikeita reittejä pitkin, ylittävät esimerkiksi villin Karun-joen puhalletuilla vuohennahoilla ja kiipeävät 4 200 metriä korkean Zard-Kuhin yli paljain käsin – joskus jopa paljain jaloin. Maisemat ovat henkeäsalpaavat. Ruskettunut ja lyhytsanainen heimopäällikkö Haidar Khan on elokuvatähden oloinen johdattaessaan 50 000:ta ihmistä ja puolen miljoonan karjan laumaa uskomattomien lumisten ja kivisten maisemien halki.

Matkan päätteeksi hän allekirjoittaa kirjeen, jossa vahvistetaan, että kolmikko vietti koko 46:n päivän matkan heimon kanssa. Kirjeen allekirjoitti myös Yhdysvaltain varakonsuli Robert W. Imbrie, joka, kuten väliteksteissä mainitaan, murhattiin Teheranissa pian sen jälkeen väkijoukon toimesta. Tämä myrskyisä ajanjakso johti Qajar-dynastian päättymiseen Iranissa kun Reza Khan julisti itsensä ensimmäiseksi Pahlavi-kuninkaaksi. Mahdollisesti siksi, että häntä syytettiin murhasta, Grassia ei koskaan näytetty Iranissa hänen hallituskautensa aikana, ja vasta vuonna 1976 Shirazin taidefestivaalin aikana se herätettiin onnistuneesti henkiin. Sen maine oli kasvanut ajan myötä.

Grass tarjoaa romanttisen kuvan suuresta kansasta. Silti ei ole epäilystäkään siitä, että elokuva tehtiin empatialla heidän elämäntapaansa kunnioittaen. Se on elokuva ihmisistä, jotka elävät eeppistä elämää. Elokuvantekijät samaistuvat seuraamiinsa ihmisiin ja muuttavat heidän matkansa yhdeksi suurimmista mykkäelokuvan näkymistä, jotka on koskaan tallennettu filmille.

– Ehsan Khoshbakht Cinema Ritrovato 2025 katalogista

Samoa (Uusi-Seelanti 1925, 2K DCP, 10 min)

Vuonna 1925 Samoa oli Uuden-Seelannin alainen Länsi-Samoan huoltohallintoalue kun Uuden-Seelannin joukot olivat miehittäneet sen ensimmäisen maailmansodan alussa. Lyhytelokuva Samoa 1925 on Uuden-Seelannin hallinnon ja brittiläisen imperiumin ajalleen tyypillinen esitys huoltohallintoalueensa luonteesta – viattomasta, mutta eksoottisesta alkuperäisväestöstä, hallinnon mukanaan tuomasta kehityksestä sekä trooppisista kuriositeeteista.

– Sami van Ingen