Kivikasvot-ryhmästä tunnetuksi tulleen Ismo Sajakorven kauhuantologiasarjaksi aiottu Yöjuttu tyssäsi ensimmäiseen jaksoonsa. Mainostelevisiossa ensi-iltansa saanut tv-tuotanto on kuitenkin oiva tunnelmapala ja kiinnostava kuriositeetti. Alkukuvana nähtävä hirviökertomus Transvestijan tarinoita oli Olli Soinion oppilastyö Taideteollisesta korkeakoulusta.

***

Kivikasvot-viihderyhmästä tuttu Ismo Sajakorpi oli nuoresta pitäen suuri kauhufani, joka varovasti flirttaili tyylilajin kanssa jo minisarjassaan Soittorasia (1974) sekä komediallisessa vampyyrioperetti Lepakkolinnassa (1980). Yöjuttu: Merkitty oli tarkoitettu pilottijaksoksi antologiasarjaan nimeltä Yöjuttu, mutta sarja ei koskaan saanut jatkoa.

Elokuva alkaa spiritismi-istunnosta, jossa meedio ilmoittaa prostituoitu Irma Auerin (Satu Silvo) olevan merkitty kuolemalle. Tämän jälkeen Irman henkilökohtaisessa elämässä sattuu monenlaista epäonnea ja kuolema manifestoituu hänen kintereilleen pitkän, mustiin puhuvan miehen muodossa. Tarinankerronta hyödyntää unen logiikkaa sekä surrealismin sävyjä. Reaalitodellisuus, unet sekä kuoleman jälkeinen olevaisuus limittyvät Merkityn kerronnassa.

Sajakorpi hyödyntää visuaalisesti paljon kauhuelokuvista tuttuja efektejä, jotka eivät olleet 1980-lukulaisen kotimaisen elokuvan peruskuvastoa. Runsas savukoneiden käyttö, värivalot ja vääristyneet kuvakulmat luovat vaikutelman äärimmäisen kunnianhimoisesta tekemisestä ja mukaansatempaavasta elokuvan sisäisestä maailmasta. Pienestä budjetista huolimatta teknisillä ratkaisuilla on myös selkeää yritystä. Alun spiritismi-istuntoon vievä kamera-ajo kurjella on kuin Hitchcockin oppikirjasta. Vaikutteista voi myös selkeästi huomata brittiläisen Hammer-tuotantoyhtiön goottilaisuuden sekä Carnival of Soulsin (1962). Jälkimmäisen Sajakorpi myönsi itse Night Visions -festivaalin Finlandia-gaalan näytöksessä vuonna 2011.

Merkityn kuvauksissa käytettiin myös laajasti mielikuvitusta. Helsingin Katajanokan jugend-talot toimivat puitteina Irman henkiselle kujanjuoksulle ja Lapinlahden mielisairaala esittää itseään. Sumun peittämä Porvoon vanhakaupunki tarjosi tunnelmallisen ympäristön elokuvan viimeiselle näytökselle. Kuvauslupa Porvoon tuomiokirkkoon heltyi Sajakorven mukaan piispan vakuuttuessa elokuvan olevan Raamatun sanoman mukainen. Kuoleman näyttelijää ei löytynyt näyttelijäpiireistä vaan pitkä, uhkaava ja hiljainen mies tavoitettiin olutravintola Pataässän ovelta.

Televisioon tarkoitetun Merkityn ainoa televisionäytös esitettiin 14.5.1984 osana MTV:n Parapsykologista iltaa. Monille katsojille tuo ilta jäi lähtemättömästi mieleen ja sinetöi elokuvan kulttimaineen. 2000-luvulla MTV3 julkaisi elokuvan DVD:llä yhdessä Sajakorven myöhemmän kauhuminisarja Painajaisen (1988) kanssa. Vuonna 2011 teos sai uutta huomiota esityksissä Night Visions ja IIK!!-kauhuelokuvafestivaaleilla, joissa ohjaaja itse oli paikalla.

– Santeri Paju, 21.9.2025. Lähteenä Ismo Sajakorven kirja Kivikasvot ja mä – 50 vuotta viihteellä (2021).

Taideteollisen korkeakoulun Elokuvatyön laitoksella tehty kauhuparodia Transvestijan tarinoita oli Olli Soinion opinnäytetyö. Sen tarina muistuttaa saman aikakauden Shokki-sarjakuvalehtien kauhuromantiikasta. Epämääräisessä menneisyydessä, epämääräisellä Transvestijan vuoristoseudulla kyläläisiä piinaa murhanhimoinen vampyyrihirviö, jonka tuhoamiseksi paikalle kutsutaan maineeltaan suuri hirviöntappaja Jegor. Transvestijan tarinoita on tunnelmallinen ja raikas lyhytelokuva, jonka kuvissa näkyy taidokasta sommittelua ja kertomisen intoa. Se on hauska historiallinen lisä suomalaisen kauhuelokuvan niukkaan tarjontaan.

– Harto Hännisen (Yle 15.8.2014) elokuvaesittelyn mukaan