Kauhu ja sota kietoutuvat yhteen Gancen varhaisessa mestariteoksessa, joka käsittelee tappavien kaasujen keksimistä ja sen seurauksia. Elokuva on sekä tieteisfantasia että sodan traumaattinen vertauskuva. J’accusen sodanvastaisia näkyjä ennakoiva teos tekee näkyväksi modernin sodankäynnin kauhun aikana, jolloin kemialliset aseet olivat vielä uusi todellisuus. Alkukevennyksenä nähdään Gancen dadaistisen energinen laboratoriokokeilu. Avantgardistisessa komediassa hullu tiedemies löytää tavan vääristää todellisuutta, mitä tekee myös peilejä ja optisia temppuja elokuvissaan hyödyntävä Gance.

Näytöksessä on Matias Tynin pianosäestys.

***

”Abel Gance oli ranskalaisen avantgarden todellinen isä. Hän oli valmis jo vuonna 1915”.

– Henri Langlois: ”L’Avant-garde française” (Cahiers du cinéma, n:o 202, kesä-heinäkuu 1968)

”Suurin ja ratkaisevin keksintöni on ollut se, että pidin ensi kertaa yleisöä paitsi draaman katsojina myös sen toimijoina kuten todellisessa elämässä. Elokuvan kuvauksellinen puoli on aikansa elänyttä. Yleisön on kärsittävä haavoittuneiden kanssa, taisteltava sotilaiden mukana, hyökättävä ratsumiesten joukossa ja komennettava komentajien seurassa eikä vain katseltava kaikkea tätä. Yleisöstä on tultava osa draamaa kuten ateenalaisista tuli kuoron välityksellä antiikin tragediassa. Ja niin on tapahduttava niin täydellisesti, että kokemuksesta tulee kollektiivinen, ja kriittinen henki katoaa kuin pyörremyrskyssä.”

– Abel Gance: ”Je veux faire du spectateur un acteur”, kirje Charles Pathélle 16.4.1927

”’Parhaat elokuvat ovat niitä, joita emme ole nähneet’ voi tarkoittaa elokuvia, joita emme ole nähneet; elokuvia, joita emme voi nähdä; elokuvia, jotka ovat ilmeisesti tuhoutuneet; elokuvia, joita ei ole tuotu levitykseen; elokuvia, jotka on leikattu, silvottu tai muutettu; elokuvia, joita emme ole nähneet aikoinaan; elokuvia, joita ei ole tehty; elokuvia, joista olemme uneksineet; elokuvia, jotka teemme päässämme; elokuvia, jotka me olemme nähneet mutta ette te.”

– Bernard Eisenschitz (La Cinémathèque française, 1996)

– La Cinémathèque française 1936–2006 -esiteaineistosta

LES GAZ MORTELS tuli tolkullisella tavalla nähtäväksi ensi kertaa sitten ensi-iltakierroksensa vuoden 2006 restauroinnin ansiosta. Elokuva ei ollut koskaan ollut kateissa, mutta siitä oli sukupolvien ajan nähtävillä vain kameranegatiivista vedetty leikkaamaton ja tekstitön esitysmateriaali. Toulousessa säilytetyn Abel Gancen käsikirjoituksen avulla aineisto leikattiin oikeaan järjestykseen ja siihen lisättiin välitekstit. Näin tuli nähtäväksi merkittävä teos katastrofielokuvan historiassa. Sabotaasi amerikkalaisella tehtaalla vapauttaa myrkyllisen kaasupilven, joka uhkaa kaupunkia. Kaasunaamarien käyttö ja kaasumyrkytyksen hirvittävät vaikutukset olivat ajankohtaisia teemoja ensimmäisen maailmansodan aikana. Tarinankerronnassa ei kaihdeta kevyen jännitysviihteen keinoja. Mukana on kiehtovia otoksia käärmeenpyydystyksestä Meksikossa ja menetelmistä, joilla myrkky otetaan talteen laboratoriossa Teksasissa. Elokuva tarjoaa useita esimerkkejä Gancen ja Burelin voimakkaasta visuaalisesta otteesta.

Antti Alanen, Il Cinema Ritrovato 2006 – AA 15.2.2007