Palkittu animaattori Marcell Jankovics jatkoi kunnianhimoisten, myyteistä ja Unkarin historiasta ammentavien aikuisten animaatioiden tekemistä Pannónia-studiolla myös uudella vuosituhannella. Neljä tarinaa eri aikakausilta aina maailman luomisesta kristinuskon saapumiseen saakka kertova ”Ihmepeuran laulu” on värikkäästi kuvitettu syväsukellus unkarilaisen kulttuurin juuriin.

***

Marcell Jankovicsin (1941–2021) animaatioelokuvien henkeäsalpaavan kekseliäs tyyli sekoittaa vapaasti leikkauksia, osittaista animaatiota, täysanimaatiota, stop motion -tekniikkaa ja paljon muuta. Jankovicsin elokuvissa on runsaasti muodonmuutoksia, eikä ainoastaan siten, että yksi esine tai hahmo muuttuu joksikin muuksi, vaan myös siten, että yksi tyyli muuttuu toiseksi, ja sitten vielä kolmanneksi ja neljänneksi. Realismi sulautuu abstraktioon jälkimmäisen ollessa usein etusijalla, joten vaikka Jankovicsin luomat maailmat pohjautuivat todelliseen historiaan ja historialliseen mytologiaan, ne oli mahdollista toteuttaa vain animaatiolla.

Jankovicsin elokuvat ovat todella syvällä Unkarin historiassa ja myyteissä, jopa siinä määrin, että ne voivat tuntua asiaan perehtymättömälle vaikeasti hahmotettavilta. Song of the Miraculous Hind (Ének a csodaszarvasról, 2002) oli Jankovicsin toiseksi viimeinen pitkä elokuva, joka tehtiin kesken hänen magnum opuksensa The Tragedy of Manin (Az ember tragédiája, 2011) kaksi vuosikymmentä kestäneen tuotantoprosessin. Myös Song of the Miraculous Hind oli pitkäkestoinen projekti, jonka Pannónia-studio tuotti Unkarin hallituksen tilauksesta palvelemaan koulutuksellista tarkoitusta.

Siperialaisista ja suomalais-ugrilaisista luomistarinoista inspiraationsa saaneella jaksolla alkava elokuva syventyy unkarilaisen kulttuurin alkuperään, yhteiskuntaan vaikuttaneisiin skyyttilaisiin, iranilaisiin ja turkkilaisiin vaikutteisiin ja lopuksi kristinuskon maahan tuoneen prinssi Gézan tarinaan. Se sekoittaa jääkauden mytologiaa, alkukantaista symboliikkaa, keskiajan historiaa ja tajuntaa mullistavaa metafysiikkaa.

Elokuva on jaettu neljään osaan, joista kukin käsittelee eri ajanjaksoa Unkarin varhaisessa historiassa ja mytologiassa. Ensimmäinen osa tutkii unkarilaisten luomismyyttiä, ja haltioituneet kivikautiset kuulijat kuulevat tarinan roihuavan tulen ääressä. Toinen osa kertoo, kuinka unkarilaiset tulivat Eurooppaan, ja tällä kertaa kertojana on keskiaikainen kirjuri. Kolmas osa käsittelee Karpaattien altaan valloitusta unkarilaisen munkin kertomana. Viimeinen osa kuvaa kääntymistä kristinuskoon ja liittoa Rooman kanssa kirjurien palatessa bardien ja trubaduurien myötä suositumpiin tapoihin välittää suullista perinnettä.

Kuten tästä voi päätellä, Song of the Miraculous Hind kertoo yhtä paljon tarinankerronnasta kuin itse tarinoista. Vaikka eri tarinankertojat toimivat kehystyskeinoina kullekin segmentille, suuri osa varsinaisesta kerronnata välittyy Levente Szörényin säveltämän kuoromusiikin kautta – lopulta siis suullinen perinne voittaa useammalla kuin yhdellä tavalla.

Perinteisellä cel-animaatiolla animoidun ja 35 mm:n filmille kuvatun elokuvan digitaalinen 4K-restaurointi valmistui Unkarin kansallisessa elokuvainstituutissa vuonna 2021. Alkuperäisen animaatioprosessin tekstuurit on säilytetty ja värit on restauroitu upeasti. Yleensä ajattelemme kontrastia valon ja varjon välisenä alueena, mutta Song of the Miraculous Hindin värimaailmojen välillä on yhtä paljon kontrastia.

– Stephen Bjorkin (TheDigitalBits.com 7.4.2026) mukaan 13.6.2026