Tom DiCillon metafiktiivinen musta komedia kumpusi ohjaajan omista taisteluista riippumattomana elokuvantekijänä. Elokuvamaailmaa kekseliäästi satirisoivassa teoksessa turhautunut ohjaaja yrittää pitää kasassa lukuisien vastoinkäymisten koettelemaa indie-tuotantoa. DiCillon visio ei vakuuttanut rahoittajia ja budjetti saatiin kasaan tuotantotiimin ja näyttelijöiden avulla.

***

Living in Oblivion on mustan huumorin sävyttämä komedia, joka kuvaa indie-elokuvan tekemisen kaaosta. Tom DiCillon ohjaama elokuva esittää tekoprosessin painajaisena, jossa tekniset ongelmat, budjettirajoitteet ja henkilökemiat aiheuttavat loputtomia takaiskuja. Elokuva jakautuu kolmeen todellisuutta ja fantasiaa yhdistelevään osaan. Ajallisesti se kattaa yhden ainokaisen päivän elokuvantekoa.

Steve Buscemi loistaa Nickin roolissa stressaantuneena ohjaajana, joka joutuu kohtaamaan kaikki kuvauspaikan katastrofit teknisistä ongelmista epäpätevään työryhmään ja hankaliin näyttelijöihin. Nick Reve on nimeään myöten (rêve, ransk, unelma) uneksija, jonka haave ajautuu törmäyskurssille todellisuuden kanssa. Nick tekee ensimmäistä elokuvaansa ja kaikki mahdollinen todellakin menee mönkään. Kengännauhabudjetilla sinnittelyn antiglamour saa aidosti kiltin ohjaajan pinnan katkeamaan heti kättelyssä. Buscemi, yksi indie-elokuvan 1990-luvun keskeisistä tähdistä, on oikea valinta päärooliin. Hän, jos kuka, tuntee DiCillon maalaileman surrealistisen tapahtumaympäristön.

Nickin painajaisista pahin on James LeGrosin hulppeasti tulkitsema narsistinen Chad Palomino, jonka hahmoon ohjaaja-käsikirjoittaja lienee lainannut vaikutteita kokemuksistaan näyttelijä Brad Pittin kanssa. Vaikka DiCillo on tämän kiistänyt, yhtymäkohdat ohjaajan ja Pittin yhteistyöhön aikaisemman Johnny Suede -elokuvan kuvauksissa ovat monien lähteiden mukaan ilmeiset.

Catherine Keener tuo elokuvaan syvyyttä näyttelijänä, joka epäilee uravalintaansa. Epävarmuuden ja ohjaajaa kohtaan tuntemansa ihastuksensa kanssa kamppaileva Nicole on tarinan koskettavin hahmo. Dermot Mulroney on Wolf, kuvausryhmän asennevikainen kuvaaja ja kameramies. Muista pikkurooleista löytyy mm. DiCillon oikean kuvausryhmän ammattilaisia.

DiCillon ”elokuvanteko elokuvassa” naurattaa aidosti. Purevan humoristisuutensa ohella – ja kenties juuri sen ansiosta – Living in Oblivion on myös vilpitön kunnianosoitus kaikille filminauhan kanssa kamppaileville varattomille visionääreille.

Muun muassa Quentin Tarantinon ja Jim Jarmuschin teoksiin verrattu Living in Oblivion voitti vuoden 1995 Sundance Film Festivalin käsikirjoituspalkinnon. DiCillon elokuva oli festivaalihitti ympäri maailman, mutta teatterilevitystä se ei saanut esim. Suomessa. Ainoat valkokangasesitykset elokuvasta nähtiin meillä vuoden 1995 Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla.

– Outi Heiskanen 23.1.2025