Zhangin ja Gong Lin viimeiseksi yhteistyöksi ennen eroa jäänyt rikosdraama kertoo 1930-luvun Shanghain järjestäytyneestä rikollisuudesta. Nuori maaseudun poika joutuu rikollisalamaailman pyörteisiin sukulaistensa kautta. Houkuttelevalta vaikuttava elämäntyyli paljastaa kuitenkin varjopuolensa ennen pitkää.

***

Kiinalaisohjaaja Zhang Yimoun Shanghai Triad (1995) oli uudenlainen avaus historiallisiin maaseututarinoihin ja kansankulttuuriin keskittyneen tekijän uralla. Ohjaajan aiemmille teoksille tyypillinen tunnekylläisyys ja moraalinen näkemys loistavat poissaolollaan. Ajassa mennään tälläkin kertaa taaksepäin, 1930-luvulle, mutta tapahtumien miljöö on urbaani ja kylmä rikollisuuden maailma.

Maalaispoika Shuisheng (Wang Xiaoxiao) lähetetään Shanghaihin työskentelemään setänsä apulaisena rikollisjärjestön pomolle, Tangille (Li Baotian). Pojan tehtäväksi koituu vartioida syndikaattikihon rakastajatarta, kaunista yökerholaulajaa Xiao Jinbaota, lempinimeltään Bijou (Gong Li). Oikutteleva Jinbao käyttää asemaansa hyväkseen ollen samalla kultaisen häkkinsä voimaton uhri.

Shuisheng astuu keskelle rikollispiirien hallitsemaa suurkaupunkia, joka ensin kiehtoo ja lopulta kauhistuttaa häntä. Pojan näkökulman omaksuvan katsojan silmin Shanghai Triad on ennen muuta kasvutarina, kuvaus viattomuuden menettämisestä. Gangsteritarinana elokuva on tutkielma vallasta ja sen haavoittuvuudesta, etuoikeutetusta elämästä ja sen menettämisen pelosta. Zhang Yimoun ja hänen kuvaajansa Lü Yuen tyylikkäästi ja tyylitellysti luoma dekadentti maailma on arvaamaton ja väkivaltainen houkutusten helvetti.

Shanghai Triad oli Zhang Yimoun ja Gong Lin viimeinen yhteinen elokuva ennen kokonaisen vuosikymmenen taukoa. Vuoden 1987 Punaisesta pellosta alkanut yhteistyö huipentui teokseen, joka oli ehdolla parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-kisassa. Gong Li osoittaa jälleen kerran miksi juuri hänestä tuli kiinalaisen elokuvan globaali supertähti: glamouria tihkuva Jinbao on yhtä aikaa viettelevä ja haavoittuva, itsekäs ja inhimillinen, peluri ja pelkkä pelinappula. Hän ei ole perinteinen femme fatale vaan ylellisten houkutusten ja aidon vapauden väliin jumiutunut traaginen hahmo.

Vaikka Cannesin elokuvajuhlilla maailmanensi-iltansa saanut elokuva ei saanut yhtä varauksetonta vastaanottoa kuin Zhang Yimoun aikaisemmat teokset, Shanghai Triad jää mieleen väkevän visuaalisen tyylinsä, tarkan ohjauksen ja hienojen näyttelijäsuoritustensa ansiosta. Väkivalta jättää aina jäljen, eikä sen kerran kokenut enää koskaan katso maailmaa samoin silmin kuin ennen.

– Outi Heiskanen 5.6.2025