LIIKE PÄÄKADULLA (1965)

1942. Saksalaiset hallitsevat pientä uinuvaa slovakialaista kylää. Yksinkertaiselle kirvesmies-Tonille natsit tarjoavat houkuttelevaa työtä: hänen pitäisi valvoa pääkadulla olevaa nappikauppaa, jonka omistaa vanha juutalaisnainen. Toni ottaa pestin ylpeänä vastaan. Juraj Herz näyttelee elokuvassa juutalaista.

***

Toisen maailmasodan vaiheisiin kuuluu myös Slovakian itsenäistyminen. Valtion johtoon presidentiksi tuli katolinen pappi, entisen Tsekkoslovakian entisen hallituksen jäsen Jozef Tiso. Slovakian itsenäisyys kesti toisen maailmansodan aikana viisi ja puoli vuotta, lokakuun lopusta 1939 huhtikuun alkuun 1945. Tälle ajanjaksolle sijoittuu myös Ján Kadárin ja Elmar Klosin ohjaama elokuva Liike pääkadulla, joka valmistui Tsekkoslovakian uuden aallon kulta-aikana.

Poliittinen muutos näkyy slovakialaisessa pikkukylässäkin, kun juutalaisten omaisuutta pakko-otetaan korvauksetta. Hyötyjiin kuului hyvinkin tavallista elämää elänyt puuseppä Antonio Brtko. Hyvien suhteidensa avulla hän saa itselleen pikkukylän pääkadun varrella sijaitsevan kaupan, jonka hän olettaa olevan vaurauden lähde tulevaisuudessa. Todellisuus oli toista: kauppa on vanhan ja hieman ympäristöstään vieraantuneen juutalaislesken (Oscar-ehdokkuuden roolistaan saanut Ida Kaminska) ylläpitämä nappikauppa, joka ei olisi pysynyt pystyssä kaupallisin perustein: itse asiassa leski saa elatuksensa paikalliselta juutalaisyhteisöltä lahjoituksin.

Brtkolle tehdään tarjous, josta hän ei kieltäydy. Juutalaisyhteisö jatkaa kaupan tukemista, jos Brtko pitää huolta vanhuksesta. Samaan aikaan koko kaupunki muuttuu. Sotilaat, diktaattoria ylistävät banderollat ja joka puolelta esiin tunkeva propaganda tekevät selväksi, että entinen ei jatku enää kauan. Muutoksien myötä myös elokuvan luonne vaihtuu komediasta synkäksi painajaiseksi.

Liike pääkadulla on varhainen esimerkki siitä tsekkoslovakialaisen elokuvan erityispiirteestä, että se pystyy yhdistämään toisen maailmasodan aikana koetut traumaattiset kokemukset kokonaisuudeksi, jossa ovat mukana sekä maahan muodostunut vastarintaliike että kolloboraattoreiden yhteistyö diktatuurien nimissä tai osana sitä. Samalla se on toimiva esitys holokaustin käytännöistä.

Liike pääkadulla ei juuri selitä historiallista kontekstiaan, vaan keskittyy ihmisiin ja ympärille muodostuviin rakenteisiin toisin. Ehkä juuri siksi konfliktitilanteiden monimuotoiset moraaliset ongelmat ja syyllisyydet ovat elokuvan keskiössä poikkeuksellisen vahvalla tavalla. Samalla se kertoo tarinoita siitä, mikä on ihmisenä olemisen velvollisuus.

– Jari Sedergren 2019