AMISTAD (1997)
Vuonna 2019 tulee kuluneeksi tasan 400 vuotta ensimmäisten mustien orjien saapumisesta Pohjois-Amerikkaan. Kesäohjelmistossa muistamme tämän synkeän historiallisen kauden alkua esittämällä Spielbergin Amistadin – dramatisoinnin vuonna 1839 tapahtuneesta orjalaivakapinasta ja sen jälkipuinnista yhdysvaltalaisissa oikeusistuimissa.
***
Steven Spielbergin ohjaama Amistad kertoo orjuuden kieltämiseen pyrkivän poliittisen liikkeen synnystä. Tarina on ytimeltään tosikertomus. Espanjalaisomisteinen laiva La Amistad, jonka nimi tarkoittaa ystävyyttä, kuljetti vuonna 1839 yli viittäkymmentä Afrikasta kidnapattua henkilöä Amerikkaan. Vaikka tuolloin orjien tuonti Afrikasta oli jo kiellettyä Yhdysvalloissa, lakia kierrettiin kuljettamalla vangit Kuuban Havannasta Puerto Principeen ja väittämällä, että orjat olivat syntyneet Kuubassa.
Tällä kerralla kahlehditut vangit onnistuivat nousemaan kapinaan johtajanaan Joseph Cinqué. He surmasivat laivan kokin ja kapteenin, mutta jättivät muuta laivan väkeä henkiin ohjaamaan laivaa takaisin Afrikkaan. Laivan navigaattori käänsi kuitenkin salaa laivan suunnan, ja kuuden viikon jälkeen he rantautuivat Yhdysvaltoihin – onnekseen pohjoiseen. New Yorkin edustalla yhdysvaltalainen sotalaiva havaitsi La Amistadin ja otti sen haltuunsa. Vangitut kuljetettiin Connecticutiin , missä heidät oli tarkoitus myydä orjina.
Tästä alkoi elokuvan kuvaama vaihderikas oikeustaistelu heidän omistuksestaan ja oikeuksistaan, mikä on myös elokuvan pääjuonena. Lähtökohta oli tietysti erikoinen, sillä korkeimman oikeuden yhdeksästä jäsenestä seitsemän oli orjanomistajia. Perusajatuksena on pohtia sitä ovatko he syntyjään orjia (jolloin he ovat murhaajia) vai laittomasti Afrikasta kaapattua (jolloin heillä oli oikeus vapauttaa itsensä vangitsijoiltaan). Tapahtumasarja sai aikaan poliittisen liikkeen orjuuden kieltämiseksi. Päinvastoin kuin monet orjuutta käsittelevät filmit Spielbergin Amistad antaa orjille nimen ja kielen. Siinä se seuraa Amerikan intiaaneja käsittelevien elokuvien modernisoitumista nykyiselle tasolleen.
– Jari Sedergren 2019