LOMA VOLGALLA (1954)
Vernyje druzja/Semester på Volga 
Kolme vanhaa ystävää tapaa pitkän ajan jälkeen ja päättää lähteä veneilemään Volgaa pitkin. Kalatozovin tuotannossa perinteisempään studiotekemiseen kallistuva komedia tehtiin Stalinin poismenon jälkeen, kun ilmapiiri oli vapautumassa. Elokuva voitti Crystal Globe -palkinnon Karlovy Varyn kansainvälisillä elokuvajuhlilla.
***
Mihail Kalatozov oli vuonna 1954 jo kokenut elokuvantekijä, mutta silti Loma Volgalla merkitsi jotain uutta ohjaajan uralla, sillä kyse oli hänen ensimmäisestä komediastaan. Sensuuri ei kohdellut elokuvaa kovinkaan hellämielisesti, mutta silti tarvittavaa pippurisuutta on siitä löydettävissä.
Tarinassa kolme nuorta poikaa ja ystävystä asuu Moskovan esikaupungissa. Borka eli ”Tshizhik”, Sashka eli ”Kissanpoika” ja Vaska eli lempipinimeltään ”Kalkkuna” purjehtivat jo lapsina Jauza-joella ja haaveilivat siitä päivästä, jolloin he voisivat purjehtia suurilla joilla. He antoivat toisilleen lupauksen, että jonakin päivänä näin tulee tapahtumaan.
Aikuisina Borkasta on tullut kuuluisa kirurgi, ironiaa harrastava, mutta iloinen Tshizhov, Sashka on eläinten kasvattamiseen erikoistunut ystävällinen professori Lapin ja Vaska peräti akateemikko Nestratov, josta oli kasvanut byrokraatti. Lapinin aloitteesta kolmikko kokoontuu jokiretkeilylle, jolta ei tapahtumia puutu: yhdellä omatunto kolkuttaa ja elämän filosofia mietityttää, toinen tapaa häneen rakastuneen nais en ja kolmannellakin on paneita oman alansa käytännöissä.
Kalatozov oli ohjaajana niin menestyksekäs, että oli saanut tahtonsa läpi helposti. Kulttuuriministeriön hyllyiltä löytyi parempia aikoja kaksi vuotta odotellut käsikirjoitus, joka nyt, uusien aikojen koettaessa, kelpasi oitis uuden elokuvan pohjaksi, vaikka muutoksia toki tehtiin, kuten aina. Yksi muutoksista ja Stalinin jälkeisen uuden ajan ilmauksista oli lisäys byrokraatti Nehodasta. Laajennuksia tehtiin myös Boris Tshirkovin vaimon Ljudmila Genikinin rooliin.
Lähes kaikki kuvaukset tehtiin studion ulkopuolella luonnossa, Tarusan kaupungin läheisellä Oka-joella, mutta sääolosuhteiden muututtua osa kuvattiin Don-joella Rostovissa. Kuvausten jatkuessa lokakuulle olosuhteet heikkenivät, sillä kylmyys vaivasi. Kolmikon keskustelut olivat osittain improvisoituja.
Loma Volgalla on yksi niistä neuvostoklassikkoista, jotka ovat kestäneet parhaiten aikaa.
– Jari Sedergren 2020